IMF toteaa lausunnossaan, että Suomi on edistynyt huomattavasti rakenteellisten uudistusten toteuttamisessa, mutta keskeisenä kasvun esteenä pysyvät työmarkkinoiden joustamattomuus ja väestön ikääntyminen.
”Kilpailukyvyn ja joustavuuden varmistaminen edellyttävät, että palkankorotukset ovat linjassa tuottavuuskasvun kanssa, eivät vain kansallisella, vaan myös yritysten tasolla”, IMF:n lausunnossa todetaan.
Kyse on yrityskohtaisen eli paikallisen sopimisen edistämisestä, joka on kirjattu tavoitteena Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmaan. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä päätettiin jättää paikallisen sopimisen edistäminen työehtosopimuksissa sovittaviksi ilman lainsäädäntömuutoksia.
IMF kiinnittää huomionsa siihen, että yrityskohtainen joustavuus on jäänyt hataraksi, vaikka kilpailykykysopimus rajoitti kansallisella tasolla palkkojen kasvua ja palautti kilpailukykyä.
IMF:n mukaan palkkajakauma on niputettu yhteen erityisesti matalilla palkkatasoilla, mikä vähentää työmahdollisuuksia matalasti koulutetuille. Viimeaikainen reaalinen palkkojen kasvu ei ole monissakaan tapauksissa IMF:n mukaan vastannut tuottavuuden kasvua ja se on vähentänyt palkkaamisen kannusteita.
IMF suosittaa myös uudistamaan työttömyysturvaa, jotta kannusteet etsiä työtä vahvistuisivat. Se onnistuisi valuuttarahaston mukaan pienentämällä asteittain etuisuuksia työttömyysaikana ja vähentämällä sosiaaliturvan päällekkäisyyksiä.
IMF ennustaa Suomelle 2,8 prosentin kasvua tänä vuonna ja 2,3 prosentin kasvua ensi vuonna. Pidemmällä aikavälillä väestön ikääntyminen rajoittaa kasvupotentiaalin noin 1,25 prosenttiin. Ainoastaan työllisyysasteen ja tuottavuuden kasvu voisivat nostaa kasvupotentiaalia.
Muita poimintoja IMF:n lausunnosta:
Rakenteelliset uudistukset
- Riskeinä IMF näkee tarvittavien uudistusten viivästymisen ja tuottavuuskasvua suuremmat palkankorotukset käynnissä olevalla liittokierroksella
- Ammatillisen koulutuksen uudistus ja kannusteet lyhyempiin opiskeluaikoihin ja erityisesti nopeampi siirtyminen korkea-asteelle edesauttaisivat työn tarjonnassa
- Naisten työn tarjontaa lisäisi rahojen kohdentaminen enemmän päivähoitoon ja vähemmän kotihoidontukeen
- Eläkeputken lopettaminen lisäisi työn tarjontaa
- Kaavoituksen kehittäminen vähentäisi asuntotarjonnan pullonkauloja kaupungeissa, joissa on tarjolla työtä, ja lisäisi siten työvoiman liikkuvuutta
Talouspolitiikka
- Vuoden 2018 budjettiesitys sisältää kasvuun kannustavia elementtejä, mutta on myötäsyklinen eli vahvistaa talouden suhdanteita
- Päivähoitomaksujen alennukset, työvoimapalveluiden resurssien lisääminen ja T&K (tutkimus- ja tuotekehitys) -rahoituksen leikkausten peruuttaminen kiihdyttäisivät kasvua keskipitkällä aikavälillä
- Vähemmän myötäsyklinen talouspolitiikka pehmentäisi kasvua lähitulevaisuudessa
- Julkisen talouden asema on parantunut, mutta edelleen olisi tarvetta rakentaa taloudellisia puskureita
- Velka pysyy tavoitteita korkeammalla
- Epäsuotuisa väestökehitys ja korkea tarttumariski ulkomaankaupan ja talouden shokeille edellyttäisivät vahvoja taloudellisia resursseja kriisiaikoja varten
- IMF suosittaa talouden tasapainottamista nopeammin kuin suunniteltu
- Taloustilanteen parantumisen myötä kasvaneet tulot pitäisi suunnata alijäämän pienetämiseen
- Sosiaali- ja terveydenhuollon (SOTE) uudistus on ratkaiseva vähentämään ikääntymniseen liittyvien kustannusten paineita
- Uudistus edellyttää suunniteltujen säästöjen toteutumisen tiukkaa seurantaa
Finanssiala
- Pankkijärjestelmä on edelleen hyvin pääomitettu ja on kannattavaa
- Pankkijärjestelmä on hyvin keskittynyt ja riippuvainen tukkurahoituksesta on tiukasti kytköksissä muiden Pohjoismaiden finanssialaan
- Kotitalouksilla on negatiivinen säästämisaste, vakuudettomat kulutusluotot kasvavat nopeasti, suuri osa asuntovelasta on korkeasti velkaantuneilla kotitalouksilla
- Kotitalouksien haavoittuvuuden takia on tärkeä laajentaa varautumiseen tarkoitettuja työkaluja
- Systeemiriskipuskureiden rakentaminen on tärkeää
- Lisätoimenpiteet velallisten maksukyvyn varmistamiseksi voivat olla tarpeen
- Positiivinen luottorekisteri auttaisi kotitalouksien velan hallintaan
- Nordean pääkonttorin sijoittuminen Suomeen lisää riittävien valvontaresurssien tarvetta, alueellista yhteistyötä ja pankkiunionin loppuunsaattamista
- IMF huomauttaa, että Nordean tase on yli kolminkertainen Suomen bruttokansantuotteeseen nähden
- Nordean valvonta lankeaa Finanssivalvonnalle
- Suomen talletussuojarahaston hoidettavaksi eivät tule pelkästään kotimaiset talletukset, vaan myös Nordean pohjoismaisiin ja Baltian maiden konttoreihin tehdyt talletukset