Suomen Viron suurlähettiläs Kirsti Narinen palasi Viroon syksyllä 2014. Asemamaan kehitystä hän seurasi lähetystössä ensi kertaa 16 vuotta sitten.
– Aina välillä on hyvä lausua ääneen, että meistä on tullut täysin välttämättömät toisillemme. Olisi hassua väittää, että niin ei olisi, Kirsti Narinen sanoo Nykypäivän haastattelussa.
Suhteen läheisyys näkyy selvästi myös kansainvälisillä foorumeilla: useimmissa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä Suomi ja Viro ovat asiallisesti samoilla linjoilla, ja näkemyksiä pyritään aktiivisesti integroimaan, erityisesti EU-agendan osalta. Retorisella tasolla eroja kuitenkin on.
– Tapamme sanoittaa ulkopolitiikkaamme poikkeavat toisistaan. Tämä ei toki ole aivan vähäinen asia, sillä diplomatiassa myös sanat ovat tekoja.
Aihe on ajankohtainen myös virolaisessa keskustelussa. Esimerkiksi presidentti Toomas Hendrik Ilveksen joidenkin ulkopoliittisten puheenvuorojen jyrkkyys on Virossa saanut osakseen voimakastakin kritiikkiä. On puhuttu jopa apokalyptisestä ulkopolitiikasta.
Vaikka Suomen kannat on tapana muotoilla hillitymmin, suurlähettiläs antaa presidentille tunnustusta siitä, että tämä on herätellyt läntisiä hallituksia käsittelemään tärkeitä ja perusteltuja kysymyksiä, kuten kyberturvallisuutta.
– Presidentti Ilves on ilman muuta Viron kasvot ulkomaille, ja kansainvälisillä foorumeilla Viron painoarvo on maan kokoa suurempi, Narinen sanoo.
Virolaiset ovatkin Narisen mukaan paljon meitä taitavampia markkinoimaan myönteistä mielikuvaa omasta maastaan. Tässä taitaa olla syy jälleen yhdelle suomalaiselle opintomatkalle Tallinnaan.
Teksti: HEIKKI HAKALA