Krakovassa vuonna 2007 hyväksytyn HELCOM:n Itämeren toimintaohjelman toteuttaminen on molemmille maille tärkeä asia. Erityishuomiota kiinnitettiin ministerikokouksessa 2013 hyväksyttyjen päivitettyjen maakohtaisten ravinteiden vähennystavoitteiden toteuttamiseen.
– Olen ilahtunut siitä, että Puola kertoi edenneensä vähennystavoitteiden hyväksymisessä, ja odotan heiltä sitoutumista myös konkreettisiin tekoihin Itämeren tilan parantamiseksi. Myös Suomi on valmis tekemään oman osuutensa, Sanni Grahn-Laasonen sanoo tiedotteessaan.
Vierailulla keskusteltiin Grahn-Laasosen mukaan hyvässä hengessä myös Puolan kipsikasojen fosforipäästöistä.
– Sovimme, että seuranta ja työ päästöjen vähentämiseksi jatkuu HELCOM-yhteistyönä, hän kertoo.
Suomi ja Puola vastaavat yhteistyössä rehevöitymisen vähentämiseen tähtäävän työn koordinaatiosta EU:n Itämeri-strategiassa.
– Suomen ja Puolan yhteinen BEST-hanke, johon myös John Nurmisen säätiö osallistuu, on esimerkki hyvästä käytännönläheisestä yhteistyöstä, joka tähtää kunnallisen jäteveden käsittelyn parantamiseen. Toivon tämän yhteistyön saaneen niin ikään vauhtia vierailun tuloksena, Grahn-Laasonen sanoo.
Ministerit kävivät tapaamisessaan myös perusteellisen keskustelun sekä Suomelle että Puolalle tärkeästä EU:n ilmastopolitiikasta ja valmistautumisesta Pariisin ilmastokokoukseen.
Lisäksi ministeri Grahn-Laasonen avasi suomalais-puolalaisen cleantech-seminaarin, jonka tavoite oli esitellä suomalaista cleantech-osaamista puolalaisille päättäjille. Mukana valtuuskunnassa oli keskeisiä alan yrityksiä ja vienninedistämistoimijoita.
Puola on EU:n rakennerahastojen suurin tuensaaja. Vuosina 2014-2020 Puolalle suunnattava tuki on 72 miljardia euroa.
– Puhtaille suomalaisille teknologioille on suuret ja lupaavat markkinat voimakkaasti investoivassa Puolassa, Grahn-Laasonen sanoo.