Rajankäyntivaltuuskunnat Suomesta ja Norjasta tekivät kesäkuussa maastotöiden lopputarkastuksen Suomen ja Norjan välisellä valtakunnanrajalla.
Yli kolme vuotta kestänyt rajankäyntiprosessi on pian loppumassa, ja rajankäynnin dokumentaatio luovutetaan maiden ulkoministeriöille hyväksyttäväksi. Aikanaan molemmissa maissa parlamentit hyväksyvät dokumentit ja vahvistavat rajan sijainnin seuraavien vuosikymmenten ajaksi, kertoo Maanmittauslaitos tiedotteessa.
Suomen ja Norjan rajankäyntivaltuuskunnan jäsenet kokoontuivat Ivalossa, josta he suuntasivat vielä Kaldoaivin ja Vätsärin raja-alueelle maastotöiden lopputarkastuksen.
Maiden yhteistä rajankäyntiä on suoritettu yhteisesti sovitulla, järjestelmällisellä tavalla, johon kuuluu esimerkiksi rajamerkkien tarkastus ja korjaus, mittaustyöt sekä raja-aukon huolto. Tiedot rajankäynnistä kootaan digitaaliseksi aineistoksi, jota päivitetään tarvittaessa ennen seuraavaa rajankäyntiä.
Suomella ja Norjalla on yhteistä rajaa 736 kilometriä. Rajankäynnin päättyessä kaikki 209 rajapyykkiä on tarkistettu, huollettu ja dokumentoitu. Ne erottuvat maastosta hyvin ja tarvittaessa Rajavartiolaitos huoltaa raja-aluetta rajankäyntien välillä.
– Naapurimaiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön avulla ylläpidetään vakautta ja tilannekuvaa raja-alueillamme. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tämänkaltainen yhteistyö lujittaa siteitä rajavaltioiden välillä ja lisää myös kansalaisten ymmärrystä siitä, miksi on tärkeää huolehtia siitä, että raja on yksiselitteisesti mitattu ja dokumentoitu, prikaatikenraali Mika Rytkönen Rajavartiolaitokselta sanoo tiedotteessa.
Rajankäynnin dokumentaatio luovutetaan maiden ulkoministeriöiden edustajille alkusyksystä. Aikanaan molemmissa maissa parlamentit hyväksyvät dokumentit ja lopuksi tiedot siirtyvät Maanmittauslaitoksen ja Kartverketin karttatuotteisiin ja -palveluihin.
– Rajankäynnissä valtakunnanrajaa maarajoilla ei siirretä suuntaan tai toiseen. Tenojoessa syväväylää myöten menevän rajan määrittelee luonto, sillä vesi muokkaa uoman kulkua vuosien saatossa. Luonto voi hiukan siirtää uomaa ja me mittaamme, mihin se piirtyy kartalla, summaa Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Pasi Patrikainen.
Tenojoella kulkevien veneilijöiden ja elinkeinonharjoittajien arkeen uomassa kulkevan rajan pienet muutokset eivät vaikuta.
25 vuoden välein tehtävä rajankäynti on oleellinen osa hyvää rajanaapuruutta. Siinä raja-alue ja rajapyykkien kunto tarkistetaan. Rajankäyntivaltuuskunnat Suomesta ja Norjasta tekevät työn ulkoministeriöiden johdolla, ja tulokset dokumentoidaan ulkoministeriöiden yhteiseen käyttöön.
Maanmittauslaitos osallistuu rajankäyntiin operatiivisessa roolissa. Käytännössä henkilöstöä on mukana mittauksissa ja muissa maastotöissä, dokumentoinnissa ja viestinnässä.
Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluvat huoltotyöt eli esimerkiksi romahtaneiden tai maalausta vaativien rajapyykkien kunnostaminen sekä kuljetusten järjestäminen raja-alueelle.
Suomessa valmistaudutaan seuraavaksi Ruotsin kanssa käytävään rajankäyntiin, jonka edellisestä käynnistymisestä on pian 20 vuotta.
