Suomen ja Norjan rajankäyntivaltuuskunnat kävivät läpi 737 kilometrin mittaisen valtakunnanrajan. Rajankäynnin yhteydessä valtakunnanraja mitattiin ja kaikki 209 rajapyykkiä tarkistettiin, huollettiin ja dokumentoitiin.
Pääsääntöisesti rajalinja pysyi entisellään. Vain Tenojoen jokiuomassa rajalinja muuttui vähäisissä määrin, koska jokiuoman syvin kohta oli muuttunut virtauksen vaikutuksesta. Myös Luotojen ja saarien omistussuhteet pysyivät ennallaan.
– Jokirajan sijainti joissakin Tenojoen vesistön kohdissa muuttui edellisestä rajankäynnistä, koska joen virtaus liikuttaa uomaa, jossa raja kulkee. Myös teknologia on kehittynyt ja olemme voineet mitata rajan entistä tarkemmin. Varsinaiset pinta-alojen muutokset ovat kuitenkin pieniä. Saaria tai luotoja, joilla on merkitystä, ei rajankäynnin tuloksena siirtynyt toisen valtion alueelle, kartastopäällikkö Jyrki Lämsä Maanmittauslaitoksesta sanoo tiedotteessa.
Edellinen rajankäynti saatettiin voimaan 2003.
Konkreettinen muutos on Kilpisjärvellä kulkevan E8-tien varrella olevan rajapyykki 295B:n siirto, joka tehtiin vuonna 2024. Rajapyykki siirrettiin turvallisuussyistä noin viisi metriä rajalinjaa pitkin kauemmaksi tiestä. Valtakunnanrajan sijaintiin rajapyykin siirrolla ei ollut vaikutusta.
Rajankäynti toteutetaan 25 vuoden välein. Rajankäynti on vaativa prosessi, joka tehdään maastossa koko valtakunnanrajan pituudelta. Suomen ja Norjan rajalla tämä tarkoittaa 737 kilometrin rajaa, vaikeakulkuisia erämaa-alueita, vesistöjä sekä vaihtelevia sääolosuhteita. Maastotyötä voidaan tehdä vain kesäaikaan.
Maanmittauslaitos on valmistelemassa parhaillaan Suomen ja Ruotsin välistä rajankäyntiä, jonka arvioidaan käynnistyvän tulevina vuosina.