Tämä on yli kolme kertaa enemmän kuin tieliikennekuolemia.
– On hyvä, että itsetuhoisuudesta ja itsemurhista puhutaan enemmän ja avoimemmin. Yhteiskunnassa vaan pitäisi olla enemmän resursseja vastata keskustelun tarpeeseen, MIELI ry:n itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Marena Kukkonen sanoo.
Itsemurhien määrä on saatu puolittumaan 1990-luvulta lähtien, mutta itsemurhakuolleisuus on Suomessa edelleen 20 prosenttia korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa.
Eniten itsemurhia tehdään Suomessa Pohjois-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa. Useimmin itsemurhan tekee edelleen keski-ikäinen mies, mutta viime vuosina nuorten naisten itsemurhakuolleisuus on hieman noussut.
Lisäksi itsemurha-ajatukset kaikkien suomalaisten keskuudessa ovat luultua yleisempiä ja yleistyneet. Vuonna 2022 joka kymmenes aikuinen on kokenut itsemurha-ajatuksia ja alle 50-vuotiaista jopa joka kahdeksas.
MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansan mukaan itsemurhien ehkäisytyössä tarvitaan pitkäjänteisyyttä, laaja-alaisuutta ja näyttöön perustuvien menetelmien systemaattista hyödyntämistä.
Hänen mielestään jokaisen hyvinvointialueen pitäisi perustaa itsemurhien ehkäisytyöryhmä, jossa eri viranomaiset, kuntatoimijat ja kolmas sektori ovat edustettuina.
– Hyvinvointialueiden resurssipula on todellinen ongelma, mutta itsemurhien määrää on pystytty aiemminkin alentamaan myös hankalissa taloustilanteissa, esimerkiksi 1990-luvulla lama-aikaan, Vesikansa toteaa.
Itsetuhoiset yhteydenotot kasvussa
MIELI ry:n Kriisikeskuksissa, Kriisipuhelimessa, chateissa ja verkkokohtaamisissa itsetuhoisuus on puheissa yhä useammin. Toiminnot ruuhkautuvat, kun keskustelun tarpeeseen ei vastata riittävän monissa muissa paikoissa.
Tänä kesänä itsetuhoisia puheluita tuli Kriisipuhelimeen keskimäärin 18 vuorokautta kohden, kun vastaava luku kesällä 2023 oli 16 puhelua. Vuonna 2019 näitä puheluja tuli keskimäärin yhdeksän.
Huolestuttavaa on, että samaan aikaan suomalaisten kokema stressi ja psyykkinen kuormittuneisuus ovat lisääntyneet.
”On hyvä, että itsetuhoisuudesta ja itsemurhista puhutaan enemmän ja avoimemmin. Yhteiskunnassa vaan pitäisi olla enemmän resursseja vastata keskustelun tarpeeseen, sanoo Kukkonen.
– Itsemurhien ehkäisy ei ole vain terveydenhuollon tehtävä, vaan jokainen voi mahdollisuuksiensa mukaan tukea ja auttaa silloin, kun kohtaa itsetuhoisuutta ympärillään, hän jatkaa.
MIELI ry:n kriisitoiminnoissa itsetuhoisten yhteydenottojen määrä on noussut koko viime vuosikymmenen, mutta suuri hyppäys tapahtui pandemian alettua.
– Itsetuhoisuusajatukset ovat luultua yleisempiä eikä niitä pidä säikähtää. Ajatuksista ja puheista on vielä pitkä matka tekoon. Itsemurhia voi ja pitää ehkäistä. Apua on saatavilla ja itsemurhien ehkäisytyö on monipuolistunut ajan saatossa. Tätä työtä pitää vaan pitkäjänteisesti jatkaa ja kehittää edelleen, Kukkonen toteaa.