Viime vuoden vastaava arvio oli 2340–2610 aikuista ilvestä.
Arviot kertovat RKTL:n mukaan kannan minimikoon. Todellinen määrä saattaa olla suurempi, sillä ilvespentueita voi jäädä havaitsematta tai havaintoja jäädä kirjaamatta järjestelmään. Ilveskanta on kasvanut etenkin läntisessä Suomessa. Arvio ei sisällä tänä keväänä syntyviä pentuja.
Viime vuoden pienen notkahduksen jälkeen ilvesten määrä on suunnilleen sama kuin vuonna 2011. Viime vuonna syntyneiden pentueiden määrän arvioidaan olevan vähintään 450–540, mikä on noin 50 pentuetta enemmän kuin vuonna 2011.
Ilvespentueiden määrä kasvoi viime vuonna erityisesti Etelä-Hämeen, Kaakkois-Suomen, Kainuun, Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen alueilla. Itäisessä Suomessa, minne suurin osa viime vuosien pyyntiluvista on kohdistettu, kasvuvauhti oli hitaampaa ja joillain alueilla kanta pieneni hieman.
RKTL:n ilveskanta-arvio muodostuu usean eri tahon tuottamista tiedoista. Aineiston muodostavat esimerkiksi petoyhdyshenkilöiltä, Metsähallitukselta sekä rajavartijoilta kerätyt havainnot. Kannan kokoa arvioitiin syyskuun 2012 ja huhtikuun 2013 välisenä aikana tehtyjen havaintojen sekä viime ja toissa talvena toteutettujen riistakeskuksen koordinoimien RKTL:n ja metsästäjien yhteisten lumijälkilaskentojen tulosten perusteella.
Yhteisiä lumijälkilaskentoja on nyt tehty yhdeksällä Suomen riistakeskuksen alueella. Viime talvena laskentoihin osallistui noin 5 500 metsästäjää ja luontoharrastajaa, vuotta aiemmin hieman enemmän. Yhteisiä laskentoja tullaan jatkamaan ensi syksyn ja talven aikana muun muassa Pohjanmaan, Rannikko-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Hämeen alueilla. Laajaa havaintoaineistoa tukee GPS-laitteilla merkittyjen ilvesten antama paikkatieto.