Britanniassa järjestetyssä Royal Aeronautical Societyn konferenssissa käsiteltiin puolustusteknologian näkymiä ja esimerkiksi tekoälyn ja kuudennen sukupolven hävittäjäkoneiden luomia mahdollisuuksia. Tilaisuuteen kokoontui 70 puhujan lisäksi yli 200 tutkijaa, upseeria ja aseteollisuuden toimijaa.
Järjestön tiedotteen mukaan Suomen ilmavoimien toimintatapa nousi esiin puheenvuoroissa.
Naton ilmaoperaatioiden varapäällikkö, Britannian ilmavoimien ilmamarsalkka Johnny Stringer aloitti konferenssin arvioimalla Ukrainan sodan keskeisimpiä opetuksia. Hänen mukaansa Venäjän ilmavoimien epäonnistumisella oli Kremlin suunnitelman kannalta kohtalokkaat seuraukset.
– Ukrainassa voi nähdä selvästi sen, kuinka tärkeää on varmistaa riittävä pääsy ilmatilaan. Jos näin ei käy, niin edessä on verinen kulutustaistelu, josta nähdyt kuvat ovat kuin suoraan ensimmäisestä maailmansodasta, Johnny Stringer totesi.
Lennokkien, satelliittien ja muiden tiedustelukanavien seurauksena sotilaskalustoa on yhä vaikeampi piilottaa rintaman tuntumassa. Ilmamarsalkan mukaan tämä pätee myös lentokoneisiin.
– On hyvin vaikea piilottaa kalliita ja suuria lentokoneita. Joten meidän on mietittävä hyvin tarkasti niiden hajauttamista ja vastapuolen tehokasta hämäämistä. Mikä on suojautumisen oikea rooli ja mitä aito joustavuus tarkoittaa, Stringer pohti.
Hän nosti esiin Suomen taistelutavan ja sanoi tuoreen Nato-jäsenmaan tarjoavan todellisia oivalluksia kaluston hajauttamiseen. Royal Aeronautical Societyn mukaan agile combat employment (ACE) -käsite on noussut esille toistuvasti länsimaisten asevoimien keskusteluissa. Käytännössä tällä viitataan kylmän sodan jälkeen unohtuneisiin oppeihin.
Yhdysvaltain ilmavoimissa ACE-termillä tarkoitetaan tapaa operoida ilman riippuvuutta suurista ja perinteisistä tukikohdista. Tavoitteena on hajauttaa toimintaa pienempiin kohteisiin, joita on vaikeampi tuhota esimerkiksi ohjusiskuilla.
Johnny Stringer kutsui Suomen lähestymistapaa vaikuttavaksi ja kysyi, miten muut länsimaat voisivat toimia samalla tavoin. Suomen ilmavoimat harjoittelee säännöllisesti tukeutumista muualle kuin kotitukikohtiin, jotta lentokalusto voidaan tarvittaessa hajauttaa nopeasti eri puolille maata. Toiminta maantietukikohdissa kuuluu kaikkien ohjaajien koulutukseen.
Lockheed Martin -yhtiön strateginen neuvonantaja, ilmamarsalkka Phil Osborn kertoi paneelikeskustelussa olevansa samaa mieltä. Hänen mukaansa tämänhetkinen strateginen tilanne on länsimaiden kannalta historiallisen haastava ja monimutkainen.
– On monia merkittäviä asioita, joita Suomelta voi oppia resilienssin suhteen, Osborn sanoi.
Ruotsin ilmavoimien everstiluutnantti Carl Berqvist sanoi maansa kehittäneen samankaltaista taistelutapaa vuosikymmeniä. Lentokaluston selviytymistä ja taistelukykyä pyritään ylläpitämään hajauttamisella, jossa nojataan päätukikohtiin ja lähempänä sotatoimialuetta sijaitseviin tukikohtiin.
Etummaiset kohteet ovat toiminnassa vain muutaman tunnin ajan, jotta kalusto pysyy jatkuvasti liikkeessä. Ruotsin Gripen-hävittäjät voidaan varustaa uusilla ohjuksilla alle kymmenessä minuutissa. Keskustelussa tilannetta verrattiin Norjaan, joka on keskittynyt uusien ilmatorjuntajärjestelmien hankkimiseen päätukikohtiensa suojaamiseksi.
Agile and resilient ops, multidomain operations, low-cost drones and combat clouds – lessons from #Ukraine in shaping future air & space capabilties #FCAS23 #avgeek #RAF #NATO #TeamTempest #GCAP #USAF https://t.co/xS37ILaeP7 pic.twitter.com/TYe9eNzTIk
— Royal Aeronautical Society (@AeroSociety) May 26, 2023
