Ilmansaasteiden päästöt ovat vähentyneet Euroopassa merkittävästi viime vuosikymmeninä, mikä on parantanut ilmanlaatua yleisesti koko Euroopassa.
Euroopan ympäristökeskuksen EEA:n raportin mukaan suuri osa myös Euroopan väestöstä altistuu kuitenkin edelleen eurooppalaiset ja Maailman Terveysjärjestön WHO:n ilmanlaatunormit ylittäville ilmansaasteiden pitoisuuksille.
Ihmisten terveyden ja ympäristön kannalta merkittävimmät ilmansaasteet Euroopassa ja Suomessa ovat hiukkaset, typpidioksidi, otsoni ja bentso(a)pyreeni.
Liikenteen päästöt ongelmana kaupungeissa
Typen oksidit ja erityisesti typpidioksidi on Euroopan suurten kaupunkien ongelma. Yhdeksän prosenttia EU:n kaupunkiväestöstä asui raja-arvon ylittävillä alueilla vuonna 2013.
Liikenne on suurin yksittäinen typen oksidien tuottaja. Huolimatta kiristyvistä päästönormeista eli ns. Euro-päästöstandardeista liikenteen päästöt eivät ole vähentyneet odotetusti Euroopassa.
Suomessa raja-arvon ylittäviä typpidioksidi-pitoisuuksia esiintyi vuonna 2014 Helsingissä vilkasliikenteisissä katukuiluissa. Altistuneiden ihmisten määräksi on arvioitu 19 000 henkilöä.
Ilmatieteen laitoksen mukaan hengitettävät hiukkaset eli halkaisijaltaan alle kymmenen mikrometrin kokoiset hiukkaset (PM10) on ehkä näkyvin ajoittainen ilmanlaatuongelma.
Esimerkiksi katupöly kuuluu tähän kategoriaan ja varsinkin keväisin Suomen kaupungeissa mitataankin talvihiekoituksen jäljiltä lyhytaikaisesti huomattavan korkeita PM10-pitoisuuksia. Korkeat PM10-pitoisuudet ärsyttävät hengityselimistöä ja aiheuttavat oireita erityisesti herkille väestönosille kuten lapsille, vanhuksille sekä allergioita ja astmaa sairastaville ihmisille.
– Nämä episodit voivat olla hyvinkin hankalia herkille ihmisryhmille, mutta ne ovat kuitenkin yleensä niin lyhytaikaisia että PM10 raja-arvo ei vuositasolla ylity. Viime vuonna ei ollut yhtään PM10-vuosiraja-arvojen ylitystä Suomessa, Ilmatieteen laitos kertoo tiedotteessaan.
Pienhiukkaset ovat puolestaan hiukkasia, joiden halkaisija on alle 2,5 mikrometriä(PM2.5). Nämä pienhiukkaset tunkeutuvat tehokkaasti hengitysilman mukana keuhkorakkuloihin ja sieltä muualle elimistöön.
Suomessa pienhiukkasten pitoisuus ei ole ollut ongelma, pitoisuudet ovat yleensä alle puolet EU:n raja-arvoista. EU:n raja-arvoja tiukempi WHO:n ohjearvo ylittyi vuonna 2014 Suomessa vain muutamassa paikassa pääkaupunkiseudulla ja Kotkassa.
Puun pienpoltosta syntyvät yhdisteet vaarallisia
Bentso(a)pyreeni, eli b(a)p, on polttoaineiden, muun muassa biomassan ja hiilen poltossa syntyvä karsinogeeninen PAH-yhdiste eli polysyklinen aromaattinen hiilivety, joka kiinnittyy suurimmaksi osaksi palamisessa syntyviin pienhiukkasiin.
Puun pienpoltto on merkittävin b(a)p:n lähde Suomessa. Muita b(a)p:n lähteitä ovat muun muassa metalliteollisuus, liikenne ja jätteiden poltto.
Toisin kuin monet muut ilmansaasteet, b(a)p:n päästöt ilmaan ovat kasvaneet Euroopassa viime vuosina, arviolta 16 prosenttia vuodesta 2003 lähtien. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi lisääntyneestä biomassan poltosta. Arviolta 20 prosenttia Euroopan väestöstä altistui EU:n tavoitearvon ylittäville b(a)p-pitoisuuksille vuonna 2013.
Suomessa b(a)p on tyypillisesti pientaloalueiden ongelma. Näillä alueilla esiintyy korkeita pitoisuuksia erityisesti talvisin ja mitatut vuosikeskiarvot ovat usein tavoitearvon tuntumassa.
B(a)p tavoitearvo ylittyi mittausten mukaan Suomessa vuonna 2014 ainoastaan Raahessa, mutta EEA:n mallilaskelmien mukaan tavoitearvoa lähellä olevia tai jopa sen ylittäviä pitoisuuksia saattaa esiintyä melko tasaisesti ympäri Suomea asutuskeskuksissa alueilla, joissa on paljon puunpolttoa.
Myös pienhiukkasten sisältämät raskasmetallit ovat terveydelle haitallisia. Koko Euroopan alueella raskasmetallipitoisuudet ovat tyypillisesti paikallinen teollisuusympäristöjen ongelma. Suomessa raportoitiin yksi arseenin tavoitearvon ylitys vuonna 2014 Harjavallassa, jossa ylitysalueella asui tai työskenteli arviolta 1500 ihmistä.
Toisin kuin muut ilmansaasteet, maanpintaotsoni on tyypillisesti maaseututausta-alueiden ongelma. Saastuneilta alueilta peräisin olevassa ilmassa muodostuu otsonia sen kulkeutuessa tausta-alueille. Otsonin arvioidaan olevan merkittävin kasvillisuutta vaurioittava ilmansaaste Euroopassa.
Suomessa otsonin kasvillisuuden suojeluarvo sekä metsien suojeluarvo ylittyi vuonna 2014 Virolahdella.