Finanssivalvonnan syyskuun lopun tietojen mukaan pankki- ja vakuutussektorien vakavaraisuus oli Suomessa edelleen hyvä.
– Toimintaympäristön merkittävät riskit huomioiden on tärkeää, että valvottavat säilyttävät riittävät vakavaraisuuspuskurit ja siten hyvän riskinkantokyvyn, johtaja Anneli Tuominen Fivasta muistuttaa.
Fivan mukaan positiivisesta markkinakehityksestä huolimatta Suomen finanssisektorin toimintaympäristö on edelleen riskialtis. Sekä kotimaan että laajemmin Euroopan talouskasvunäkymät ovat jatkuneet vaisuina. Yritysten konkurssit ovat lisääntyneet ja luotonannon kasvu on hiipunut merkittävästi.
Vaikka pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luotto- ja takauskantaan ovat edelleen matalalla 0,56 prosentin tasolla, kasvoivat nämä euromääräisesti edellisvuodesta 17 prosenttia yritysluottojen ja 5 prosenttia kotitalousluottojen osalta.
Matala korkotaso rajoittaa rahoituskatteeseen perustuvan peruspankkitoiminnan kannattavuutta ja kasvattaa muiden tuottoerien merkitystä pankkien tuloksessa. Heikko talouskasvu niin ikään vaikuttaa jatkuessaan kannattavuuteen alentavasti kaikilla sektoreilla.
Pankkisektorin vakavaraisuus vahva
Pankkisektorin vakavaraisuussuhde oli syyskuun lopussa sama 15,6 prosenttia kuin kesäkuun lopussa. Suomalaispankkien omien varojen laatu oli edelleen hyvä ja niiden määrä kasvoi hieman kertyneiden voittovarojen ansiosta. Omat varat muodostuvat pääosin (95 %) ns. ensisijaisista omista varoista.
Suomalaispankit täyttävät jo ensi vuoden alusta alkaen asteittain voimaan tulevat uudet pankkisektorin vakavaraisuusvaatimukset.
Rahoitus- ja vakuutusryhmittymien yhteenlaskettu vakavaraisuusaste säilyi ennallaan 1,9:ssä.
Työeläkelaitosten yhteenlaskettu vakavaraisuuspääoma kasvoi kolmannen neljänneksen aikana 1,3 miljardia euroa, mikä vahvisti jo ennestään hyvää vakavaraisuutta ja mahdollisti suhteellisen korkeariskisen sijoitustoiminnan ylläpitämisen.
Sijoitussalkkujen suhteellisen korkea riskitaso näkyy työeläkesektorin viime vuosia matalampana riskiperusteisena vakavaraisuusasemana, joka säilyi liki ennallaan ja oli 2,1.
Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus koheni kolmannella neljänneksellä. Toimintapääoma nousi ja oli noin 5,5-kertainen laissa säädettyyn vähimmäismäärään nähden. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema nousi 3,5:een.
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuuden tunnusluvut vahvistuivat ja toimintapääoman määrä oli 4,5-kertainen vähimmäismäärän nähden. Vakavaraisuudessa oli kuitenkin suuria eroja toimijoiden välillä. Riskiperusteinen vakavaraisuusasema oli 2,4.