Kuluvana vuonna varautumista edellyttää edelleen talouden näkymiin, finanssimarkkinoiden hinnoitteluun ja tukitoimien jatkoon liittyvä epävarmuus, toteaa Finanssivalvonta Fiva.
Koronapandemia ja sen pitkittyminen eivät ole merkittävästi heikentäneet Suomen finanssisektorin kannattavuutta. Talouden näkymiin ja rakenteisiin liittyy kuitenkin sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä aiempaa suurempaa epävarmuutta.
– Yhteiskunta on tukenut yrityksiä monin tavoin pandemian aikana. Koronapandemian pitkittymisen aiheuttamat maksuvaikeudet yrityksille kasvattavat kuitenkin riskejä luottotappioiden realisoitumisesta. Lisäksi epävarmuus voi johtaa finanssimarkkinoiden hinnoittelun nopeisiin epäedullisiin muutoksiin. Suomalaisen finanssisektorin vakavaraisuus antaa kuitenkin puskuria näiden riskien kohtaamiseen, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen toteaa.
Koronapandemian aiheuttama talouden taantuma ei ole kääntänyt ongelmaluottojen kokonaismäärää merkittävään kasvuun, mutta luottokannan laadussa ja sen kehityksessä on huomattavia eroja eri yritystoimialojen välillä. Ongelmaluotot kasvavat ja luottotappiot realisoituvat tyypillisesti viiveellä suhteessa talouden taantumiin.
Pandemiasta eniten kärsineiden toimialojen luottoriskien kohoamisesta on jo viitteitä. Tukitoimet ovat painottuneet näille toimialoille. Tukitoimien päättyminen lisää riskiä ongelmaluottojen määrän kasvusta.
Koholla olevista luottotappioriskeistä huolimatta Suomen pankkisektorilla on kuitenkin vahvojen pääomapuskuriensa ansiosta hyvät edellytykset tukea talouden tervettä ja kestävää elpymistä. Pankkisektorin vakavaraisuus ja luotonmyöntömahdollisuudet ovat eurooppalaista keskitasoa parempia.
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta vahvistivat sekä sijoitustoiminnan positiivinen tulos että vakuutusliiketoiminnan kannattavuuden parantuminen. Kaikkien sijoituslajien tuotot kääntyivät positiivisiksi viimeisellä vuosineljänneksellä.
Vakuutusliiketoiminnan kannattavuutta paransi Fivan mukaan korvauskulujen lasku. Korvauskulut laskivat erityisesti työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa, joihin pandemian hillitsemistoimenpiteet ja talouden aktiviteettien väheneminen vaikuttivat eniten.
Useilla vahinkovakuutusyhtiöllä on ollut puutteita lakisääteisten vakuutusten, kuten liikennevakuutusten sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusten korvauskäsittelyssä, erityisesti käsittelyaikojen noudattamisessa. Eduskunnan oikeusasiamies on saanut useita kanteluita asiasta.
– Laiminlyönnit osoittavat heikkouksia yhtiöiden hallinnossa, sisäisessä valvonnassa ja compliance-toiminnossa. Finanssivalvonta on ryhtynyt asiassa valvonnallisiin toimiin, Tuominen toteaa.
Työeläkesektorin vakavaraisuus heikkeni merkittävästi viime vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana sijoitusten arvojen laskiessa. Vakavaraisuus kuitenkin vahvistui vuoden loppua kohden. Tähän vaikutti erityisesti osakesijoitusten arvonnousu, kun keskuspankkien ja valtioiden tukitoimet kohensivat kasvuodotuksia.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla, vaikka laski vuoden takaisesta. Henkivakuutusyhtiöiden sijoitustuotot elpyivät viime vuoden aikana ja olivat lopulta selvästi positiiviset. Henkivakuutusten maksutulo kääntyi jälleen laskuun poikkeuksellisen vuoden 2019 jälkeen. Etenkin uusien vakuutusten maksutulo laski.
