Ilmatieteen laitos selvitti ilman elohopeapitoisuutta useimmissa Suomen kaupungeissa, teollisuusalueilla ja tausta-alueilla vuoden mittaisessa kampanjassa.
Elohopea on voimakas hermomyrkky, joka kertyy ravintoketjussa. Sillä on haitallinen vaikutus ihmisten terveyteen, erityisesti lapsiin ja kehittyviin sikiöihin.
– Tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää, millaisille ilman elohopeapitoisuuksille Suomen väestö altistuu jokapäiväisessä elämässään ja onko maassamme alueita, joilla väestö altistuu selvästi muita enemmän kyseiselle myrkylle, Ilmatieteen laitoksen tutkija Katriina Kyllönen kertoo tiedotteessaan.
Ilman elohopeapitoisuuksia kaupungeissa ja teollisuusalueilla on tutkittu Euroopassa aiemmin hyvin vähän. Suomessakaan vastaavia mittauksia ei ole juuri tehty.
– Suomessa korkeimmat ilmapitoisuudet, 10–15 nanogrammaa kuutiometrissä, havaittiin Äetsässä ja Kuusankoskella kemianteollisuuden tehtaiden lähistöllä, jotka ovat aiemmin toimineet kloorialkalitehtaina sekä Riihimäellä jätteenkäsittelylaitoksen vieressä, Kyllönen kertoo.
Myös Oulussa elohopeakennomenetelmää käyttävän kloorialkalitehtaan läheisyydessä mitattiin kohonneita pitoisuuksia.
– On huomattavaa, että kohonneita pitoisuuksia havaittiin yksittäisissä mittauspisteissä ja ne eivät edusta koko alueen pitoisuustasoa, Kyllönen huomauttaa.
Hänen mukaansa yllättäen Isosaaren ilmatorjuntakonekivääriharjoitusten aikana ilman elohopeapitoisuudet nousivat jopa 2000 ng m-3 asti. Ilman elohopeapitoisuudelle ei ole asetettu raja-arvoa, mutta Euroopan Komission elohopeatyöryhmä on ehdottanut raja-arvoa 50 ng m-3. Ammuntojen aikana mitatut pitoisuudet ylittivät ehdotetun raja-arvon 40-kertaisesti.
Kaupunki- ja teollisuusalueiden mittauksissa tämä taso ei ylittynyt kertaakaan. Sen sijaan valtaosa kampanjan aikana mitatuista arvoista oli alle elohopean maailmanlaajuisen tausta-arvon 1,7 ng m-3.
– Lähdealueanalyysin perusteella kohonneet pitoisuudet Helsingissä johtuvat pääosin Keski-Euroopan laajoilta teollisuusalueilta tulleista saastuneista ilmamassoista, Kyllönen toteaa.
Ihmiset altistuvat elohopealle pääasiallisesti syömällä kalaa, ja siksi monien maiden elintarviketurvallisuusvirastot ovat antaneet kuluttajille kalan syöntisuosituksia. Kaloihin elohopea päätyy lähinnä ilmakehästä.
Maailmanlaajuisesti merkittävin ihmisperäinen elohopean päästölähde on hiilivoimalat.