– Esimerkiksi Ottawan jalkaväkimiinasopimus oli Suomen kannalta valitettava virhe. Sopimusten tulee aina olla symmetrisiä. Venäjä ei sopimusta ole hyväksynyt, ei myöskään USA, Kiina eivätkä monet muut sotilaallisesti vahvat valtiot, sanoo Pauli Kiuru viitaten ulkoasiainvaliokunnan mietintöön.
Mietinnössä kiinnittää huomiota Venäjän asevoimien kunnianhimoiseen uudistusohjelmaan, jonka hintalappu on muhkeat 500 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä.
– Muun muassa heti itärajan takana tapahtuu. Jo nyt Alakurtin sotilastukikohtaa ollaan avaamassa uudestaan ja vahvistamassa. Venäjällä on toki siihen oikeus. Pohjoiset intressit ovat kasvamassa, Kiuru sanoo.
Suomi ja Ruotsi ovat sopineet puolustusyhteistyön kehittämisen selvittämisestä ja sen aikataulusta. Selvitettäviä asioita ovat ainakin satamien ja lentokonekenttien yhteiskäyttö, yhteiset ilma- ja merivoimien osastot sekä yhteishankinnat.
Kiuru arvioi, että Suomen ja Ruotsin yhteistyö on tavoitteeltaan oikeansuuntaista, mutta tuloksiltaan todennäköisesti riittämätöntä.
– Suomen on tehtävä päätös Natosta seuraavalla hallituskaudella ja mielellään yhdessä Ruotsin kanssa, hän sanoo.