Akatemian katsotaan menestyneen tehtävässään rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta ja Akatemian rahoitusvälineiden sopivan suomalaisen tutkijayhteisön tarpeisiin. Arvioijat suosittelevat Akatemialle aktiivisempaa tiedepoliittista roolia.
Arvioinnin mukaan Suomen Akatemialta rahoitusta saaneet tutkijat pitävät Akatemian toimintaa pätevänä ja arvioitsijat katsovat Akatemian nauttivan tutkijayhteisön luottamusta. Tutkijoiden mukaan Akatemia kehittää omia prosessejaan ja ansaitsee kiitosta siitä, että sen aiheuttama hallinnollinen taakka tutkijoille on hyvin pieni.
– Akatemian tulisi kirkastaa, mitä se pitää riskitutkimuksena, miksi sitä tulee rahoittaa ja millaisia prosesseja ja määrärahoja tätä tarkoitusta varten käytetään, arvioijat sanovat.
Lisäksi Akatemian tulisi yhdessä OKM:n kanssa selvittää, onko niillä riittävä kyky hallita koordinaatiota suhteessa kansainväliseen, erityisesti eurooppalaiseen, tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan.
Arviointiryhmän puheenjohtajana toimineen professori Erik Arnoldin mukaan Akatemia tekee hyvää työtä tieteidenvälisen tutkimuksen saralla, jolla uudet tutkimusalat saavat alkunsa.
– Poikkitieteellisen ja riskitutkimuksen toimintatapoja olisi kuitenkin mahdollista yhä kehittää. Maailmalla tutkimusrahoittajat jaottelevat työtään perus- ja soveltavaan tutkimukseen, mutta pyrkivät myös löytämään ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, Arnold korostaa.
Kaksi strategiaa
Arvioinnissa Akatemiaa kehotetaan muodostamaan kaksi strategiaa: Yksi määrittelisi selkeät tavoitteet, joihin Akatemia pyrkii ja vaikutukset, joita se tavoittelee tutkimuksessa ja yhteiskunnassa. Toinen olisi kansainvälistymisstrategia, joka tehtäisiin yhteistyössä OKM:n, TEM:n, Tekesin ja tarvittaessa muiden sektoriministeriöiden ja instituuttien kanssa. Sitä hyödynnettäisiin kansallisten päätöksentekijöiden neuvotteluissa eurooppalaisella tasolla ja muiden EU-maiden kanssa.
Arvioinnin mukaan Akatemialla tulisi olla suurempi neuvonantajan rooli tiedepolitiikassa. OKM:lle suositellaan itsenäisen tiedeakatemian kehittämistä tieteen merkityksen vahvistamiseksi päätöksenteossa. Ministeriötä kehotetaan myös harkitsemaan, voisiko se siirtää rahoitusta yliopistojen perusrahoituksesta Akatemialle kilpaillun tiederahoituksen määrän kasvattamiseksi.
Akatemia valmis laajentamaan rooliaan
Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila katsoo tiedepoliittisen roolin laajentamisen käyvän hyvin Akatemialle.
– Suositus osoittaa, että Akatemian tiedepoliittista asiantuntemusta arvostetaan ja Akatemiaan luotetaan, Mannila sanoo.
Keskustelu suosituksista käynnistyy hänen mukaansa välittömästi sekä Akatemian sisällä että eri sidosryhmien välillä.
Akatemian hallituksen puheenjohtajan Arto Mustajoen mukaan suomalaisessa tiedepolitiikassa tarvitaan rohkeita ja määrätietoisia ratkaisuja, jotka takaavat tutkimuksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja lisäävät tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.