Suomen 21 suurimman kaupungin johtajat sanovat kannanotossaan, että maakuntauudistus toisi toteutuessaan uuden hallinnon tason kaupunkien ja valtion väliin.
– Tutkimustiedon tai asiantuntijalausuntojen valossa ei ole nähtävissä, että monialaisesta maakuntahallinnosta syntyisi synergia- ja tehokkuushyötyjä tai sujuvampia julkisia palveluja. Uudistuksen riskit kustannusten, byrokratian ja verorasituksen kasvun sekä toisaalta kaupunkien elinvoiman heikkenemisen osalta ovat selvästi sen hyötyjä suuremmat.
Niin sanotut C21-kaupungit ottivat jo alkuvuonna yhdessä kantaa, ettei uudistus saa heikentää kasvavien kaupunkien investointikykyä.
Kaupungit toteavat, että uudistuksen vaikutuksista kuntatalouteen ei edelleenkään ole saatavilla perusteiltaan avattuja tietoja, vaikka kaupungit ovat niitä toistuvasti valtiovarainministeriöltä pyytäneet.
– Uudistus leikkaa kuntien verotuloja ja niiden kasvua. Lisäksi riskinä on tulevien valtionosuuksien pieneneminen maakunnan sote-menojen paineesta johtuen. Uudistuksen vaikutukset myös yksittäisen kansalaisen verotukseen ovat epäselvät verotuksen painopisteen siirtyessä kuntaverotuksesta valtionverotukseen.
Kasvupalvelujen järjestämisen osalta maakunnille on siirtymässä ELY-keskusten ja TE-toimistojen tällä hetkellä käytössä olevat resurssit. Kunnat kuitenkin käyttävät vuositasolla työllisyyden hoitoon noin miljardi euroa, eli noin 400 miljoonaa euroa ELY-keskuksia ja TE-toimistoja enemmän.
– Jotta kunnat myös tulevaisuudessa osallistuisivat nykyisen suuruisilla resursseilla työllisyyden hoitoon, tulee niille tarjota työkaluja ja kannustimia, joita nyt tehtyyn hallituksen esitykseen ei sisälly, C21-kaupungit toteavat.
Kaupunkien mukaan vaikuttava kaupunkikehitys edellyttää eri tehtävien ja laajan keinovalikoiman säilyttämistä kaupungeilla. Kunnilla ja erityisesti suurilla kaupungeilla on aina ollut tärkeä rooli niin asukkaidensa hyvinvoinnin turvaamisessa kuin koko maan elinvoiman edistämisessä.
– Nyt riskinä on, että epäselvä työnjako maakuntien ja kaupunkien välillä vaarantaa palveluiden toimivuuden ja johtaa tehottomuuteen sekä tarpeettomaan kilpailuun.
Kaupunkien mukaan avainkysymys koko Suomen menestykselle on kaupunkien nykyisen ja tulevan potentiaalin täysimittainen hyödyntäminen.
– Tuloksellisen kaupunkipolitiikan oleellinen edellytys on kaupunkien vahva itsehallinto, yleinen toimiala ja siihen liittyvät tehtävät sekä monipuolinen keinovalikoima. Kaupunkien mahdollisuuksia kehittää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa ei saa sote- ja maakuntauudistuksella heikentää.
C21-kaupungit toteavat, että sote-palveluiden järjestäminen uudelleen organisoimalla on tarpeen. Esitetyllä monialaisella maakuntauudistuksella on kuitenkin niiden mukaan huomattavan vahingolliset vaikutukset suurimmassa osassa maata, eikä sitä tule nykymuodossaan toteuttaa. Hyväkään toimeenpano ei voi korjata maakuntamallin rakenteessa olevia merkittäviä ongelmia.
C21 kaupunkiseudut:
74,9 % väestöstä 2016
77,9 % työpaikoista 2015
79,7 % arvonlisäyksestä 2015
88,0 % ”akateemisista” 2016
88,7 % vieraskielisistä 2016