Ulkoministeriön mukaan tämä on 0,6 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Lukuun lasketaan myös pakolaisten vastaanotosta aiheutuvia kuluja, osuus EU:n talousarviosta ja muita kehitysyhteistyöksi tilastoitavia maksuja eri hallinnonaloilta.
Suomen kehitysyhteistyömaksatukset kasvoivat 150 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Talousarvion mukaiset määrärahat pysyivät edellisvuoden tasolla. Käytettäviä varoja kasvattivat muun muassa päästöhuutokauppatulojen kasvu ja hallinnon tehostamisen kautta aiemmilta vuosilta siirtyneiden määrärahaerien parantunut käyttö.
Suomi myönsi viime vuonna ennätyksellisen paljon humanitaarista apua, lähes 122 miljoonaa euroa. Ebola-pandemian osuus eri maksatuksista kohosi kaikkiaan 17 miljoonaan euroon. Myös kansainvälisille järjestöille maksetut tuet, tuki hauraille valtioille sekä Finnfundille nousivat.
Suomi suuntasi vuonna 2014 apuaan etenkin tasa-arvon sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämiseen YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin ja väestörahasto UNFPAn kautta.
Vuonna 2014 hallitus ohjasi kaikkiaan 69 miljoonan euron päästökauppatulot kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen.
Suomen kehitysyhteistyön suurimmat maksatukset kohdistuivat viime vuonna Keniaan (noin 40 miljoonaa euroa), Tansaniaan (39), Etiopiaan ja Afganistaniin (28), Nepaliin (25), Sambiaan (21), Mosambikiin (20) sekä Somaliaan (noin 18 miljoonaa euroa).