Euroopan järjestelmäriskikomitea (European Systemic Risk Board, ESRB) on antanut varoituksen kahdeksalle EU-maalle, mukaan lukien Suomi, asuntomarkkinoiden keskipitkän aikavälin haavoittuvuuksista.
Järjestelmäriskikomitean tehtävänä on seurata kehitystä EU:n finanssimarkkinoilla ja toimillaan ehkäistä tai rajoittaa järjestelmän vakautta uhkaavia riskejä. Komitealla on oikeus antaa varoituksia ja tehdä suosituksia.
Järjestelmäriskikomitea pitää Suomen pääasiallisena haavoittuvuutena kotitalouksien korkeaa ja kasvavaa velkaantumista, ja erityisesti velkaantumisen keskittymistä pienelle joukolle kotitalouksia. Merkkejä asuntojen hintojen merkittävästä yliarvostuksesta ei kuitenkaan komitean mukaan ole.
Komitean mukaan haavoittuvuudet muodostavat riskin rahoitusjärjestelmän vakaudelle sekä reaalitalouden kehitykselle keskipitkällä tähtäimellä. Lisäksi komitea on huolissaan mahdollisista heijastusvaikutuksista Pohjoismaissa ja Baltiassa siinä tapauksessa, että riskit realisoituisivat.
Järjestelmäriskikomitea julkisti varoituksensa Suomelle maanantaina 28. marraskuuta.
– Jaan ESRB:n huolen kotitalouksien korkean velkaantuneisuuden aiheuttamista riskeistä. Velkaantuneisuuteen voidaan parhaiten vaikuttaa rajoittamalla lainan määrää suhteessa tuloihin. Tällainen rajoite tulisi saada lainsäädäntöön myös Suomessa, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen tiedotteessaan.
Finanssivalvonta on seurannut kehitystä Suomen asunto- ja asuntolainamarkkinoilla ja aiemmin ilmaissut huolensa kotitalouksien velkaantumisesta. Velkaantuminen on historiallisesta näkökulmasta korkealla tasolla sekä tuloihin, että bruttokansantuotteeseen verrattuna ja ylittää EU-maiden keskitason.
Suomessa viranomaiset ovat Finanssivalvonnan mukaan aiemmin päättäneet toimista kyseessä olevien riskien vähentämiseksi ja arvioivat nyt tarvetta lisätoimenpiteille.
Aiemmat toimenpiteet ovat muun muassa vakuuksiin sidotun lainakaton voimaantulo heinäkuussa 2016, asuntolainojen verovähennysoikeuden asteittainen poistaminen sekä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös ryhtyä toimenpiteisiin 10 prosentin alarajan asettamiseksi sisäisten mallien menetelmää käyttävien pankkien keskimääräiselle asuntolainojen riskipainolle.
Järjestelmäriskikomitea huomioi varoituksessaan Suomen toimet ja pitää niitä oikeansuuntaisina, mutta ei välttämättä riittävinä torjumaan kaikkia haavoittuvuuksia.
Järjestelmäriskikomitea myös ehdottaa, että kehityksen taltuttamiseksi Suomen olisi syytä sisällyttää lainsäädäntöönsä uusia kotitalouksien tuloihin sidottuja makrovakaustyökaluja, joilla suoraan voidaan vaikuttaa sektorin velkaantumiseen.
