Kristillisdemokraattien kansanedustaja Peter Östman huomauttaa, että vuoteen 2030 mennessä 26 prosenttia Suomen väestöstä eli noin 1,5 miljoonaa henkilöä on yli 65-vuotiaita.
– Tilanne on muuttunut nopeasti kahden viime vuosikymmenen aikana. Työvauhti on muuttunut hoitoalalla entistä nopeammaksi. Hoitajille delegoidaan uusia tehtäviä, ja tehokkuuden nimissä potilaiden sairaala-aikaa lyhennetään, jotta enemmän potilaita voitaisiin hoitaa, Peter Östman kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan Suomessa on tällä hetkellä 330 000 hoitoalan tutkinnon suorittanutta ihmistä. Heistä 72 000 työskentelee muissa ammateissa tai Ruotsissa ja Norjassa.
Östmanin mukaan hoitoala ei näytä houkuttelevan enää lisää ammattilaisia, sillä esimerkiksi lähihoitajakoulutukseen hakeneiden määrä romahti viidessä vuodessa 8600:sta vain 4600:een. Ongelmaa ei voida ratkaista vain sote- ja maakuntauudistuksella.
– Meillä on pula hoitajista. Maailman terveysjärjestön WHO:n arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 9 miljoonaa uutta hoitajaa. Hoitajille on kysyntää monissa maissa. Siksi emme voi myöskään luottaa rekrytointiin muista maista, Peter Östman sanoo.
Pelkästään hoitajamitoituksen nostaminen maksaa noin 250 miljoonaa euroa. Jos hoitoalan houkuttelevuutta lisättäisiin merkittävällä palkankorotuksella, kohoaisi hintalappu noin 2–3 miljardiin euroon.
– Meillä on siis 2-3 miljardia piilovelkaa. Onko meillä varaa siihen? Ainakaan meillä ei ole varaa jatkaa kuten tähän asti. Se johtaa vähitellen vanhustenhuollon hajoamiseen sillä aikaa, kun ikäihmiset ovat hiljaa, ja hoitajat sekä omaiset kärsivät.