– Me kaikki tiedämme, että kaupunkiseutujen, varsinkin Helsingin, keskeinen ongelma on kohtuuhintaisten asuntojen vähyys. Koko maan tasolla sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on helisemässä. Kuitenkin kaikki muut puolueet kiljuvat kurkku suorana, että maahanmuuttoa pitää lisätä, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi vappuna Helsingissä.
Hän totesi, että keskeisissä ja nopeimmin kasvavissa maahanmuuttajaryhmissä työllisyysaste on parinkymmenen prosentin luokkaa.
– Helsingin, Espoon ja Vantaan toimeentulotukiasiakkaista 30-40 prosenttia on maahanmuuttajia, ja osuus kasvaa koko ajan näiden ryhmien kasvaessa. Ei tarvitse olla matemaatikko ymmärtääkseen, että sotepalvelujen rahoituspohja ei loputtomiin kestä tällaista asukaskehitystä, Halla-aho ynnäsi.
Hänen mukaansa asuntopula liittyy suoraan siihen, että Helsinkiin tulee jatkuvasti lisää ihmisiä, jotka eivät maksa itse asumisestaan.
– Kiinteistösijoittajille tuilla asuvat maahanmuuttajat ovat hyvä bisnes, mutta pienipalkkaisella työssäkäyvällä, joka ei ole tukien piirissä, ei ole varaa asua Helsingissä. Tämä taas heijastuu suoraan yritysten mahdollisuuksiin saada työntekijöitä, Halla-aho.
Hän myös arvosteli sitä, että Helsinki päätti taannoin tarjota kattavat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville.
– On selvää, että tällaiset palvelut houkuttelevat uusia tulijoita, minkä lisäksi niihin käytettävät resurssit ovat pois siitä, mihin julkiset sotepalvelut alun perin on tarkoitettu. Ei pienellä maalla ole varaa toimia globaalina sosiaalitoimistona ja koko maailman terveyskeskuksena, Halla-aho sanoi.
Niin ikään hän kritisoi kokoomuksen ja keskustan haluja poistaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta. Halla-ahon mukaa saatavuusharkinta kohdistuisi kutenkin käytännössä yksinomaan kehitysmaiden kansalaisiin.
– Saatavuusharkintakysymyksessä Suomen oikeisto ja vasemmisto ovat valitettavasti löytäneet toisensa. Vasemmistolle kelpaa mikä hyvänsä veruke, jos sillä voidaan perustella maahanmuuton lisäämistä, hän sanoi.
– Muut puolueet, ja niitä hännystelevä media, sanovat usein, että pitäisi puhua vähemmän maahanmuutosta ja enemmän tavallista ihmistä koskettavista aiheista, kuten asunnoista, köyhyydestä, kouluista, sotepalveluista ja palkoista. Näitä asioita ei kuitenkaan voi erottaa toisistaan. Huono maahanmuutto vaikuttaa kaikkiin tavallista, pientä ihmistä koskettaviin asioihin, koska se syö resursseja yhteiskunnan perustoiminnoista, Halla-aho totesi.
Hän huomautti, että Suomessa syntyvyys laskee ja väestö vanhenee. Tämä luo itsessään suuria haasteita hyvinvointipalvelujen rahoittamiselle.
– On kuitenkin ymmärrettävä, että tilanne ei parane vaan huononee, jos maahan tulee joko humanitaarisia reittejä pitkin tai ns. työperusteisina muuttajina suurissa määrin ihmisiä, jotka eivät työllisty koskaan tai työllistyvät niin heikolla ansiotasolla, että he jäävät pysyvästi tulonsiirtojen nettosaajiksi.