Vuonna 2018 yhä useampi maahanmuuttaja haki oleskelulupaa työn tai opiskelun perusteella. Tilastot ovat olleet samansuuntaiset jo muutaman vuoden peräkkäin.
Viime vuonna ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia työn perusteella tehtiin 10 805 (2017: 8 650), ja oleskelulupa työn perusteella myönnettiin 7 687 hakijalle (2017: 6 751), selviää sisäministeriön tilannekatsauksesta.
Päättyneellä hallituskaudella on tullut voimaan useita lakimuutoksia, joilla on pyritty helpottamaan yrittäjien ja erityisasiantuntijoiden maahanmuuttoa ja siten edistämään talouskasvua ja työllisyyttä.
– Lähtökohta on, että kotimaisen työvoiman lisäksi Suomi tarvitsee työntekijöitä myös ulkomailta. Kansainvälisistä osaajista käydään maailmalla kovaa kilpailua, toteaa sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio tiedotteessa.
Katsauksen mukaan oleskelulupajärjestelmän on oltava mahdollisimman sujuva, jotta se ei hankaloittaisi osaajien rekrytoimista Suomeen.
Sisäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna tilaamassa esiselvityksessä tutkittiin, mistä työlupaprosessin viivytykset johtuvat ja mitä niille on tehtävissä. Kevään aikana asetetaan koordinaatioryhmä, joka koordinoi muun muassa työlupaprosessin kehittämistä.
Myös opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa on helpotettu. Syyskuussa 2018 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä EU:n ulkopuolelta tulevien tutkijoiden ja opiskelijoiden oleskelulupia pidennettiin, ja heitä kannustetaan työnhakuun ja yrittäjyyteen siihen myönnettävällä oleskeluluvalla.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö ja sisäministeriö asettivat maaliskuussa 2019 yhteistyöhankkeen tukemaan korkeakouluopiskelijoiden maahantuloa ja integroitumista.
Turvapaikanhakijoiden määrä laskenut
Katsauksen mukaan kansainvälistä suojelua saavat ovat vain pieni osa Suomeen muuttavista, vaikka julkisuudessa keskustellaan erityisesti tästä maahanmuuttajaryhmästä. Uusien turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut jo vuotta 2015 edeltänyttä tasoa alemmas.
Suomen turvapaikkajärjestelmä on kuitenkin edelleen kuormittunut, sillä vastaanottojärjestelmässä kirjoilla olevien asiakkaiden määrä laskee hitaasti.
Siihen vaikuttavat aiemman suuren hakijamäärän aiheuttama turvapaikkaprosessien pitkittyminen, hakijoiden jättämät uusintahakemukset, palautusten vaikeutuminen ja vapaaehtoisen paluun houkuttelemattomuus.
Viimeaikaisilla lakimuutoksilla on vähennetty uusintahakemusmenettelyn väärinkäyttömahdollisuuksia sekä nopeutettu turvapaikkaprosessia.
Heinäkuussa 2018 voimaan tullut lakimuutos edellyttää, että turvapaikkahakemukset käsitellään Maahanmuuttovirastossa pääsääntöisesti kuuden kuukauden sisällä niiden jättämisestä.
Suomi on jatkanut kahdenvälisiä neuvotteluita Irakin ja Somalian kanssa näiden maiden kansalaisten palauttamisesta.
Vapaaehtoisen paluun vauhdittamiseksi paluuavustuksia korotettiin vuoden 2019 alussa hyödyketuen osalta. Hyödyketuki tarkoittaa erilaisia palveluita tai tarvikkeita, kuten avustamista asunnon vuokraamisessa tai oman yrityksen perustamisessa.
EU:n yhteinen turvapaikkajärjestelmä
Euroopan unionissa on jatkettu neuvotteluja yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisesta. Muun muassa solidaarisuutta ja vastuunjakoa koskevat kysymykset Dublin-asetuksessa ovat vielä ratkaisematta.
– Uudistaminen on hankalaa mutta välttämätöntä. Monilla jäsenvaltioiden välisillä rajoilla tehdään tällä hetkellä rajatarkastuksia, mikä on Schengen-alueen perusajatuksen vastaista. Näistä tarkastuksista voi kuitenkin olla vaikeaa luopua, jos unionissa ei saavuteta yhteistä näkemystä maahanmuuttopolitiikasta, Vuorio toteaa.
– Suuntaviivat ovat ilman muuta selvillä. EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytyy olla kestävää, perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa sekä kansalaisten yleisesti hyväksymää.
Katsauksen mukaan heinäkuussa alkavalla puheenjohtajakaudellaan Suomi pyrkii osaltaan avaamaan lukkiutunutta neuvottelutilannetta ja edistämään turvapaikkajärjestelmän uudistamista.