Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen ei usko sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuvan.
Eduskunnan eilen keskiviikkona hyväksymän sote-uudistuksen tavoittena on hoidon saatavuuden parantaminen, terveyserojen pienentäminen sekä kustannusten kasvun hillintä.
– Hoidon saatavuusongelmien taustalla on Suomessa terveydenhuollon aliresursointi, mitä sote ei korjaa, Lasse Lehtonen kirjoittaa Twitterissä.
Hänen mukaansa terveydenhuollon rahoitus asukasta kohden on Suomessa 40 prosenttia pienempi kuin Ruotsissa ja lääkäreitä on asukasta kohden 30 prosenttia vähemmän.
– Sotessa rahoitusvastuu siirtyy valtiolle, mutta se ei korjaa terveydenhuollon resursointiongelmaa vaan jakaa rahat uudelleen lisäten taantuvien alueiden ja vähentäen muun muassa pääkaupunkiseudun asukasta kohden laskettua rahoitusta. Niiden sosiaaliset ongelmat jäävät huomiotta, Lehtonen kirjoittaa.
Rahat valtiolta kannattaa käyttää viimeiseen euroon
Lehtonen toteaa, että soten rahoitusta halutaan täydentää lopettamalla yksityisen hoidon SV- eli Kela-korvaukset, mutta työterveyshuoltoon ei puututa, vaikka se on suurin terveyserojen aiheuttaja.
– Julkinen sairauskuluvakuutus korvautuisi todennäköisesti tällöin yksityisellä (esim. työnantajien ottamalla) sairauskuluvakuutuksella, mikä lisäisi terveyseroja töissä käyvien ja työelämän ulkopuolella olevien välillä, Lehtonen toteaa.
Lehtosen mukaan sote-uudistus ei sisällä tehokkuutta tai hoidon vaikuttavuutta lisääviä toimia, vaan hyvinvointialueiden kannattaa käyttää valtiolta saamansa rahat viimeiseen euroon ja pyytää seuraavana vuonna lisää.
– Kustannusten kasvu ei tämän vuoksi hidastu.
Lehtonen toteaa, että sotessa rahaa myös kuluu uuden hallintoportaan takia aiempaa enemmän hallinnointiin eli ”järjestämiseen” eli rahaa on suhteellisesti vähemmän käytössä varsinaiseen potilaan hoitoon.
– Perustason ja eritystason integraatio voi parantaa hoidon jatkuvuutta, mutta integraatio ei toteudu julkisen ja yksityisen palvelun välillä. Käytännössä Suomeen kehittyy näin ollen kaksi erillistä terveydenhuoltojärjestelmää, Lehtonen näkee.
Eduskunta hyväksyi 23.6. sote-uudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on hoidon saatavuuden parantaminen, terveyserojen pienentäminen sekä kustannusten kasvun hillintä. Epäilen itse noiden tavoitteiden toteutumista #sote #eduskuntahttps://t.co/DFHLe3wa0e
— Lasse Lehtonen (@lasleh) June 24, 2021
Sotessa rahoitusvastuu siirtyy valtiolle, mutta se ei korjaa terveydenhuollon resursointiongelmaa vaan jakaa rahat uudelleen lisäten taantuvien alueiden ja vähentäen mm. pääkaupunkiseudun asukasta kohden laskettua rahoitusta. Niiden sosiaaliset ongelmat jäävät huomiotta #sote
— Lasse Lehtonen (@lasleh) June 24, 2021
Julkinen sairauskuluvakuutus korvautuisi todennäköisesti tällöin yksityisellä (esim. työnantajien ottamalla) sairauskuluvakuutuksella, mikä lisäisi terveyseroja töissä käyvien ja työelämän ulkopuolella olevien välillä #sote #kelakorvaus #terveyserot
— Lasse Lehtonen (@lasleh) June 24, 2021
Perustason ja eritystason integraatio voi parantaa hoidon jatkuvuutta, mutta integraatio ei toteudu julkisen ja yksityisen palvelun välillä. Käytännössä Suomeen kehittyy näin ollen kaksi erillistä terveydenhuoltojärjestelmää #sote #integraatio
— Lasse Lehtonen (@lasleh) June 24, 2021