Tämä näkyy suoraan suomalaisten yritysten viennin ja investointihalukkuuden supistumisena, osoittaa tuore Venäjän-kaupan barometri.
Barometrin julkistamistilaisuudessa tiistaina Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori muistutti, että vain viisi prosenttia liiketoiminnasta Venäjällä on suoraan pakotteiden alaista.
Vuoren mukaan pakotteet heijastuvat kuitenkin käytännössä laajemmin Venäjän talouteen.
– Venäjän omat protektionistiset toimet, kuten tuonnin korvausohjelma, eivät helpota suomalaistenkaan yritysten vientiponnisteluja Venäjälle.
Vuori totesi, että Venäjällä edelleen toimivilla suomalaisyrityksillä menee varsin hyvin, sillä ne ovat vaikeissakin oloissa pystyneet tehostamaan liiketoimintansa kannattavuutta. Samalla hän kuitenkin korosti, että useat yritykset ovat toistaiseksi luopuneet tai jäädyttäneet Venäjän-kauppaansa.
Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Venäjälle laski elokuussa peräti 11 prosenttia ja koko alkuvuonna se on laskenut kolme prosenttia. Sen sijaan alkuvuoden aikana Venäjän tuonti Suomeen on kasvanut peräti 29 prosenttia. Syynä on erityisesti energian kasvava tuonti Venäjältä.
Vuoren mukaan Suomen ja Venäjän pitäisi olla huolissaan maiden välisen kaupan yksipuolistumisesta, sillä se painottuu yhä enemmän öljy- ja maakaasukauppaan.
– Venäjän talouden modernisaatio kaipaisi juuri nyt suomalaisten teknologiaa sekä vesi-, energia- ja resurssitehokkuusosaamista maan teollisuuden monipuolistamiseksi ja infrastruktuurin kehittämiseksi. Samalla Venäjän olisi pystyttävä monipuolistamaan omaa vientiänsä Suomeen. Fossiilisten polttoaineiden varaan rakentuva ulkomaankauppa ei ole pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla, hän toteaa.
Vuori arvioi, että kaupan monipuolistaminen on mahdollista sanktioista riippumatta. Suomalaisyrityksiltä kaivataan hänen mukaansa ripaus enemmän rohkeutta ja venäläisiltä kauppakumppaneilta kosolti uudistautumiskykyä.
Venäjän-kaupan barometritutkimukseen vastasi yhteensä 277 johtajaa ja asiantuntijaa. Suurin osa heistä edustaa Suomalais-Venäläisen kauppakamarin (SVKK) jäsenyrityksiä. Tutkimuksessa oli mukana myös muiden Venäjän-kauppaa tekevien suomalaisten yritysten ylintä johtoa.