MaaS Globalin toimitusjohtajaa Sampo Hietasta jännittää. Liikennealalla on tällä hetkellä meneillään iso murros. Kansainvälisten sijoittajien katseet ovat kohdistuneet Suomeen, missä Helsinki on lähtenyt pilottimarkkinaksi yrityksen Whim-sovellukselle.
– Tämä on se paikka, josta murros oikeasti lähtee – tai sitten ei lähde, Sampo Hietanen sanoo Verkkouutisille.
Whim on esimerkiksi kännykkään ladattava sovellus, jonka ideana on se, että paikkaan X matkustava asiakas voi suunnitella ja maksaa koko matkaketjunsa yhdessä paikassa. Whim-alustan tarkoituksena on yhdistää auton vuokraus, taksit, bussit, junat, kaupunkipyörät, kartat, pysäköintipalvelut ja maksaminen sähköisesti. Ideana on, että käyttäjä maksaa kuukausimaksun, joka sisältää kaikkien eri kulkuvälineiden käytön asiakkaan tarpeiden mukaan.
Jo nyt HSL:n reittioppaan kaltaisella Whim-sovelluksella saa käyttöön taksit, Sixtin vuokra-autot, Vehon autot ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) kertaliput. Ensi vuoden alussa tulee voimaan laki liikennekaaresta. Se velvoittaa palveluntarjoajat avaamaan järjestelmiensä datarajapinnan toisille toimijoille vähintään kertalippujen myynnissä.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi HSL:n ja VR:n täytyy antaa Whimin myydä lippuja juniin, busseihin ja raitiovaunuhin. Ja juuri tämä hermostuttaa Sampo Hietasta. Vaikka nyt on jo marraskuu, vielä ei ole merkkejä suuntaan eikä toiseen siitä, saako Whim liput käyttöönsä.
– Nyt on jo marraskuu ja minua hieman pelottaa, että kaikki ei ole kohdillaan. Mikään rajapinta ei ole minkään arvoinen, jos ei ole kaupallista sopimusta. Näitä palveluita ei rakenneta ilman joukkoliikennettä, Hietanen toteaa.
HSL rakentaa kilpailevaa mobiilisovellusta
Toistaiseksi HSL on antanut Whimille myyntiin vain kertaliput täydellä hinnalla. Kausilippua Whimin kautta ei voi ostaa lainkaan. MaaS Global joutuu siis subventoimaan itse lippujen hintoja, jotta kuluttajat voisivat ostaa rajattoman joukkoliikenteen käyttöoikeuden kuukaudeksi Whimin kautta.
Lisäksi HSL kehittää koko ajan samaan suuntaan omaa mobiilisovellustaan, josta voi pian ostaa kertalippujen ja vuorokausilippujen lisäksi kausilipun.
– Kyllähän tämä huolettaa, viedäänkö meiltä investoinnin pohja eli kaupunki onkin alustana tällaisille toimijoille, Hietanen myöntää.
Näin siitä huolimatta, että valtio, Helsinki ja Espoo ovat linjanneet, että ne haluavat mahdollistaa liikkumisen palveluna eli MaaS-markkinat. Helsingin kaupungin elinkeinopuoli ja Finpro ovat hakeneet aktiivisesti investointeja MaaS-markkinoille.
– Toive olisi, että ainakaan julkiset toimijat eivät menisi vähimmäisvaateen mukaan. Lain henki on se, että nämä lippu- ja muut tuoterajapinnat aukeavat laajemmin. Meidän pitää saada ostaa lippuja kaupungilta. Muutoin tämä ei toimi, Hietanen painottaa.
Maanantaina Helsingin Sanomissa HSL:n ja VR:n suunnasta kritisoitiin sitä, että joukkoliikennelakiin olisi tulossa linjaus, jonka mukaan rajapinta olisi avattava ilman käyttöä rajoittavia ehtoja.
HSL:n asiakkuudesta ja myynnistä vastaava osastonjohtaja Mari Flink ihmetteli HS:ssa, kenelle jää viime kädessä vastuu asiakkaasta ja kuka vastaa hyvityksistä, jos esimerkiksi bussi on myöhässä ja asiakas myöhästyy sen vuoksi junasta.
MaaS Globalin Sampo Hietasen mukaan nämä asiat on jo laissa taklattu.
– Eivät nämä niin vaikeita asioita ole. Ne liikennetoimijat, jotka ovat myyneet lipun tietylle matkaosuudelle, vastaavat omasta toiminnastaan ja se, joka on tehnyt matkaketjun, vastaa kokonaisuudesta.
Eli jos matkaan sisäytyy HSL:n lippu, HSL vastaa siitä osuudesta ja VR puolestaan omasta osuudestaan. Jos Whim on myynyt tietyn matkaketjun, se vastaa kokonaisuudesta.
Kymmenien miljoonien investointeja tyrkyllä Suomeen
Whim ei saa julkista tukea, vaan sen rahoitus tulee käyttäjiltä ja rahat jaetaan palveluntuottajien kesken. Ideana on, että mitään tuottajia ei suljeta palvelusta pois, vaan palveluntuottajat saavat kilpailla asiakkaista Whimin tarjoamalla alustalla.
Uusi konsepti liikkuminen palveluna eli mobility as a service (MaaS) on Sampo Hietasen keksintö. Ideana on, että kulkuvälineiden, kuten auton tai polkupyörän, omistamisen sijaan liikkuminen ostetaan palveluna. Samalla vaikkapa auton omistamisesta vapautuvat varat ja autolla ajamisesta vapautunut aika voidaan käyttää muulla tavoin. Esimerkiksi matkan töihin voi taittaa taksilla, käydä matkalla läpi sähköpostinsa ja nauttia taksissa odottavan take away -kahvinsa.
Liikkuminen palveluna on herättänyt maailmanlaajuista kiinnostusta. Esimerkiksi The Economist -lehti kirjoitti, että Uber oli vasta alkua ja suomalainen MaaS Global yrittää toteuttaa jättimäistä tehtävää.
– Tällä hetkellä kaikkien katseet ovat kääntyneet Suomeen ja Helsinkiin, Hietanen sanoo.
Hietasen mukaan alalla tehdään ”järkyttävän isoja” investointeja. Hän vertaa käynnissä olevaa murrosta telealan murrokseen. Liikenneala on tosin kymmenen kertaa suurempi kuin teleala.
MaaS Global -yritykseen on investoitu ensimmäisellä kierroksella 15 miljoonaa euroa ja lisäksi yrityksellä on Tekesin reilun miljoonan pääomalaina. Sijoittajia ovat muun muassa autonvalmistaja Toyota ja Transdev, joka on yksi maailman suurimmista joukkoliikenneyhtiöistä. Hietanen kertoo, että jos pilotointi Helsingissä onnistuu, investointeja on haetaan seuraavalla kierroksella kymmeniä tai satoja miljoonia lisää, jotta toiminta voi laajentua maailmalle.
Hietanen sanoo, että he eivät suinkaan ole ainoa toimija näin houkuttelevassa kentässä. Alalla seurataan Helsingin lisäksi myös San Franciscoa ja Singaporea. Sen vuoksi näyttöjä pilotoinnin onnistumisesta Helsingissä täytyy saada heti ensi vuoden alussa.
Hietanen kiittelee valtiota ja erityisesti liikenne- ja viestintäministeriötä siitä, että ne ovat rohkeasti lähteneet avaamaan datarajapintoja ja uudistamaan markkinoita tulevaisuuden palveluita varten.
– Tiedän, että tällä menettää uskottavuutensa start up -yrityksen toimitusjohtajana, mutta tämä hallitus on ollut todella fiksu ja aikaansaava ja lähtenyt siitä, mistä voitaisiin hakea uusia kasvualoja. Tämä on tunnistettu sellaiseksi. Suomi on tällä hetkellä uskottava paikka liikenteen mullistukselle ja siksi tänne valuu investointeja. Ei pelkästään meille, vaan myös muille, jos me vain jaksamme painaa.
Hietanen sanoo, että Whimin ympärillä on paljon muita start up -yrityksiä, jotka tarjoavat osia matkaketjuun, kuten kyydinjakoa ja autonjakoa. Hietanen nostaa esille PayiQ:n, joka tarjoaa mobiilipohjaisia maksu- ja lippuratkaisuja, jotta yritykset voivat tulla mukaan MaaSiin.
Kyse on myös työpaikoista. Pelkästään autoalalla yli 10 miljoonaa työpaikkaa on menossa uudelleen jakoon.
Supercell ihanteena, MaaS Global haluaa pysyä Suomessa
Peliyhtiö Supercell on vastikään maksanut Suomeen ennätykselliset verot. Yhtiön toimitusjohtaja Ilkka Paananen on kertonut, että he nimenomaan haluavat maksaa veronsa Suomeen. Myös Hietasella on samanlaisia ajatuksia, vaikka hän joutuukin taistelemaan Suomessa pysymisen puolesta.
– Kyllä, ehdottomasti, mutta koen jatkuvasti painetta vastata sijoittajille, miksi tämä tehdään Helsingissä eikä Lontoossa. Me tulemme tarvitsemaan todella isoja investointeja, mutta meidän lähtökohtamme on se, että me olemme täältä ja me haluaisimme pysyä täällä. Vielä enemmän kuin Supercellille, meille on olennaista tehdä näytöt täällä, Hietanen kertoo.
– Me olemme pitäneet aika tiukasti kiinni siitä, että tämä homma tulee Suomesta. Täällä on markkinat, täällä me näytetään ja täällä me haluaisimme pysyä. Ja toivottavasti saamme myös pysyä.
