Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkijat osoittavat, että arvonlisäveron alennukset siirtyvät hintoihin paljon heikommin kuin arvonlisäveron nostot.
Väliaikaista alv-alennusta on ehdotettu keinona tukea koronakriisin kurittamia aloja. Veronalennuksen toivotaan laskevan hintoja ja parantavan kuluttajien ostovoimaa. Tutkimuksen mukaan alv-ale johtaa kuitenkin usein yritysten parempiin katteisiin alhaisempien hintojen sijaan.
PT:n ja VATT:n tutkimuksessa tarkasteltiin Suomessa 2007 ja 2012 toteutettuja muutoksia kampaamo- ja parturialan palveluiden arvonlisäverotukseen. Ensin alan palvelut siirrettiin 14 prosenttiyksikköä matalammalle arvonlisäverokannalle. Viiden vuoden päästä palvelut palautettiin takaisin pääkannalle ja arvonlisäveroa nostettiin samat 14 prosenttiyksikköä.
Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia hinnoista ei muuttunut lainkaan alv-alennuksen myötä. Sen sijaan melkein kaikki yritykset korottivat hintojaan 80-120 prosenttia, kun arvonlisäveroa nostettiin takaisin aiemmalle tasolle.
– Alv-ale laski hintoja hieman, mutta alv:n pääkantaan paluu korotti hintoja kaksi kertaa enemmän. Alv-alen päätyttyä kampaamopalveluiden hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin ennen veronalennusta, PT:n tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen kertoo tiedotteessa.
Näin matalan katteen yritykset reagoivat
Alv-ale korotti yritysten voittoja ja katteita kaksi kertaa niin paljon kuin alv-nosto niitä supisti.
– Etenkin yritykset, joilla on matalat katteet, reagoivat alv-muutoksiin epäsymmetrisesti. Ne eivät muuta hinnoitteluaan, jos arvonlisäveroa alennetaan, mutta nostavat hintojaan paljon, jos veroa korotetaan, tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta toteaa.
Tulokset yleistyvät parturi- ja kampaamoalan ulkopuolelle ja muihin EU-maihin. Tutkimuksessa analysoitiin kaikki EU-maissa vuosina 1996-2015 tapahtuneet arvonlisäverotuksen muutokset, jotka koskivat yhteensä yli 2800 hyödykettä. Hinnat nousevat keskimäärin 3-4 kertaa enemmän ALV-nostojen seurauksena kuin ne laskevat veronalennuksen seurauksena.
Tutkimus on julkaistu The Journal of Political Economy -tiedelehdessä, joka on yksi maailman arvostetuimmista taloustieteen julkaisuista.