Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM), lääketieteellisen tiedekunnan ja HYKS Syöpäkeskuksen tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa on osoitettu, että munuaissyövän hoidossa käytettävä lääkeaine, aksitinibi, estää myös tietynlaisen geenimuutoksen omaavien leukemiasolujen kasvua.
Tämä muutos aiheuttaa taudin vastustuskyvyn muille syövän hoidossa käytettäville täsmälääkkeille. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä lääkeyritys Pfizerin tutkijoiden kanssa. Aksitinibi on Pfizerin kehittämä lääkeaine.
Hankkeessa tutkittiin kroonista ja akuuttia leukemiaa sairastavien potilaiden syöpäsoluja, joiden syöpään tavalliset hoitomuodot eivät enää tehoa.
Tutkimusta johtanut Krister Wennerberg ryhmineen osoitti FIMM:ssä kehitetyn, syöpäsolujen herkkyyttä sadoille lääkeaineille määrittävän tutkimusmenetelmän avulla, että aksitinibi pystyi tehokkaasti estämään tutkimuspotilaiden näytteistä peräisin olevien leukemiasolujen jakautumisen.
Lääke tehosi sellaisten potilaiden näytteisiin, joiden syöpäsolut eivät enää reagoineet tavanomaiseen hoitoon BCR-ABL1-geenin muutoksen takia. Pfizerin tutkijat puolestaan onnistuivat selvittämään mekanismin, jolla aksitinibi sitoutuu geenimuutoksen seurauksena muodostuvaan muuntuneeseen BCR-ABL1-proteiiniin.
Tutkimuslöydös tuo merkittävää uutta tietoa siitä, miten syöpägeenien vaikutusta pystytään lääkeaineilla estämään.
– Aksitinibi on käytössä oleva lääkeaine. Siksi sen tehoa leukemian hoidossa pystytään mahdollisesti tutkimaan huomattavasti nopeammin ja halvemmin verrattuna uuden lääkkeen kehittämiseen. Tämä on tietenkin potilaiden kannalta hyvä uutinen, sanoo yksi tutkimuksen päätutkijoista, hematologian ylilääkäri, professori Kimmo Porkka HYKS Syöpäkeskuksesta.
FIMM:n johtajan, professori Olli Kallioniemen mukaan löydökset osoittavat, että uusien käyttökohteiden etsiminen jo tunnetuille lääkeaineille on tehokas ja nopea tapa edistää lääketiedettä.
– Kyseinen tutkimus on myös hieno esimerkki siitä, mitä voidaan saavuttaa, kun akateemiset tutkijat, potilasta hoitavat lääkärit ja yritykset yhdistävät voimansa, hän toteaa.
Tulokset on julkaistu tiedelehti Naturessa.