Vuodenvaihteessa päättyneen seitsemännen puiteohjelman aikana Suomeen on tullut 68 ERC-tutkimusrahoitusta. Rahoituksista 44 on mennyt nuoremman polven tutkijoille ja 24 tutkijanurallaan edistyneemmille tutkijoille. Lisäksi Suomeen on saatu kaksi innovaatiorahoitusta.
Rahoitusta on ohjautunut Suomessa kahdeksaan yliopistoon ja kahteen tutkimuslaitokseen. ERC onkin ollut suomalaisyliopistoille suurin EU-rahoituksen lähde.
– Parantamisen varaa meillä on kuitenkin vielä hakuaktiivisuudessa ja hakemusten laadun kehittämisessä. Näihin keskittymällä voisimme hyötyä Euroopan tutkimusneuvoston rahoitusmahdollisuuksista nykyistä enemmän, kansallinen ERC-yhteyshenkilö, tiedeasiantuntija Maiju Gyran Suomen Akatemiasta sanoo.
Hänen mukaansa nuorempien tutkijoiden hakuaktiivisuus on kolmen viime vuoden aikana selvästi lisääntynyt, nyt pitäisi kiinnittää enemmän huomiota hakemusten laatuun. Sen sijaan kokeneet tutkijat voisivat lisätä osallistumistaan hakuihin.
Euroopan tutkimusneuvosto rahoittaa tutkijalähtöistä, korkeatasoista tieteellistä tutkimusta. Rahoitettavat hankkeet valitaan tieteellisen laadun perusteella, ja hakemuksia arvioitaessa korostetaan tutkimusidean uutuutta ja rohkeutta. Tavoitteena on saavuttaa läpimurtoja eri tieteenaloilla ja edistää eurooppalaisen tutkimuksen innovatiivisuutta ja laatua.
Yksittäistä tutkimusrahoitusta voi saada puolestatoista miljoonasta kolmeen ja puoleen miljoonaan euroon viideksi vuodeksi.
Useimmat ERC:n rahoitushaussa menestyneistä Suomessa työskentelevistä tutkijoista ovat saaneet uransa aikana tutkimusrahoitusta Suomen Akatemiasta. Kaikkiaan ERC-rahoituksen saaneista 68 tutkijasta 96 prosenttia on saanut rahoitusta Suomen Akatemiasta. Monet ovat myös työskennelleet Akatemian huippuyksiköissä.