Vuosina 2015 ja 2016 tutkijat kuvasivat tieteelle esimerkiksi Rattus detentus -rotan, Clistopyga caramba -pistiäisen, Varanus semotus -varaanin ja huovuttavan pistiäislajin. Uudet ja erikoiset eläinlajit ovat nousseet nopeasti puhutuimpien uusien eläinlöytöjen joukkoon kansainvälisissä medioissa ja suosituissa blogeissa.
Tieteelle tuntemattomia eläin- ja kasvilajeja löytyy erityisesti valtameristä ja lähellä päiväntasaajaa sijaitsevista sademetsistä. Tutkijat nimeävät joka vuosi noin 18 000 tieteelle uutta eliölajia. Suurin osa uusista lajilöydöistä jää kuitenkin vain akateemisen maailman tietoisuuteen.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat tekevät töitä eri puolilla tropiikkia ja kuvaavat vuosittain jopa kymmeniä tieteelle uusia eläinlajeja. Useimmat niistä jäävät ilman sen suurempaa huomiota. Papua-Uuden-Guinean syrjäisiltä saarilta löytyneet Rattus detentus -rotta ja Varanus semotus -varaani, sekä Perun Amazoniasta löytynyt Clistopyga caramba -pistiäinen ovat poikkeuksia.
Uuden rottalajin löytyminen valittiin alkuvuodesta yhdysvaltalaisessa Discover-lehdessä vuoden 2016 sadan parhaimman tiedeuutisen joukkoon. Pistiäislöytö nostettiin esiin lukuisten blogien lisäksi esimerkiksi The Daily Mail-lehden jutussa. Varaanista ja rotasta raportoitiin muun muassa Washington Postissa, The Guardianissa, The Telegraphissa ja El Mundossa.
– Tieteelle uusien lajien löytäminen ja nimeämien ovat pitkiä prosesseja. Uusien lajilöytöjen takana saattaa olla esimerkiksi pitkiä tutkimusjaksoja maastossa, jolloin lajeja etsitään kaukana kotimaasta. Maastotöiden jälkeen alkaa muu tieteellinen työ, jonka aikana laji tutkitaan laboratoriossa, kuvataan, nimetään, luokitellaan ja julkaistaan kansainvälisissä tiedesarjoissa. Kovasta työstä huolimatta valtaosa uusista lajeista jää usein vain tiedeyhteisön tietoon, kertovat löydöt tehneet Valter Weijola ja Ilari E. Sääksjärvi Turun yliopistosta.
Silloin tällöin uudet eläin- ja kasvilajit nousevat suosituiksi. Perinteisesti suuren yleisön suosioon ovat nousseet esimerkiksi sukupuuttoon kuolleet ihmis- ja dinosauruslajit. Lisäksi huomiota ovat saaneet lajit, jotka on nimetty presidenttien, laulajien tai urheilutähtien mukaan.
Erikoisia eläinlajeja löytyy myös Suomesta. Viime vuonna biodiversiteettiyksikön tutkijat Niclas Fritzén ja Sääksjärvi tutkivat suomalaista loispistiäislajia ja osoittivat sen huovuttavan hämähäkinseittiä huovutusneulaksi kehittyneen munanasettimensa avulla.
Erikoinen eläinlöytö nousi nopeasti esille kansainvälisessä mediassa ja uutisoitiin esimerkiksi Science-tiedelehden ja BBC:n nettisivuilla sekä The Scientist– ja The Atlantic -lehdissä.
– On hienoa, että lajilöydöt herättävät kiinnostusta myös suuressa yleisössä. Se kiinnittää lukijoiden huomion siihen tosiasiaan, että tunnemme oman kotiplaneettamme vielä todella huonosti. Samanaikaisesti lajeja häviää ihmisen toimesta yhä kiihtyvällä vauhdilla. Kiinnostus erikoisia lajilöytöjä kohtaan lisää toivottavasti ihmisten intoa suojella uhanalaisia ekosysteemejä ja niiden asukkaita, Weijola ja Sääksjärvi sanovat tiedotteessaan.