Tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on todella huolestuttava, toteaa kyberturvallisuuden työelämäprofessori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll.
– EU:n pitää reagoida, ja nopeasti. En yllättyisi, jos Puola vetoaisi Naton neljänteen artiklaan, Limnéll tviittaa.
4. artikla käsittelee turvallisuuskonsultaatioita. Sen mukaan kaikilla jäsenvaltioilla on oikeus tuoda asia NATO:n neuvoston käsittelyyn, kun on kyse tilanteesta, jossa jäsenvaltio katsoo alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen itsenäisyytensä tai turvallisuutensa olevan uhattuna.
Valko-Venäjältä lähti maanantaina aseistettujen sotilaiden saattamana suuri siirtolaisjoukko kohti Puolan rajaa.
Puola ilmoitti nostavansa valmiutta maan Valko-Venäjän rajan tilanteen vuoksi. Puolan puolustusministeriön mukaan rajalla on valmiudessa yli 12 000 sotilasta. Lisäksi aluepuolustusjoukkojen valmiustilaa on nostettu.
Tilanteen on pelätty kärjistyvän entisestään. Puola syytti Valko-Venäjää viime viikolla rajuista provokaatioista rajalla. Valkovenäläisten on kerrottu muun muassa pyrkineen kaatamaan maiden välisen raja-aidan. Valko-Venäjän rajavartijat ovat Puolan viranomaisten mukaan myös ammuskelleet ilmaan ja uhanneet tulittaa Puolan sotilaita.
Valko-Venäjä on lähettänyt tämän vuoden aikana tuhansittain siirtolaisia Latviaan, Liettuaan ja Puolaan.
Myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on huolissaan tilanteesta.
– Sääliksi käy Puolan Kuznica:n raja-asemalle marssitettuja ihmisiä. V-Venäjä näyttää muuttaneen painostustaktiikkaansa. Laittoman ylityksen lisäksi käytetään virallista raja-asemaa. Asettaa Puolan/EUn toisenlaisen, juridisen, haasteen eteen. Talvesta tulossa kylmä, monella tapaa, Aaltola varoittaa Twitterissä.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak katsoo, että EU:n pitäisi tukea Puolaa.
– Saa nähdä miten EU tukee Puolaa tässä. Jos ei tue, niin sama ’prosessi’ voinee toteutua myös Puolan organisoimana muihin jäsenmaihin. Mikä on Suomen #turpo (turvallisuuspoliittisen) johdon näkemys ja Suomen valmius auttaa?
Liettuan mukaan Valko-Venäjän toimenpiteet ovat kosto presidentti Aljaksandr Lukashenkan hallintoa vastaan asetetuille talouspakotteille. Pakotteet asetettiin vilpillisten presidentinvaalien ja mielenosoitusten väkivaltaisen hajottamisen seurauksena.
Tilanne Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on todella huolestuttava. EU:n pitää reagoida, ja nopeasti.
En yllättyisi, jos Puola vetoaisi Naton neljänteen artiklaan. https://t.co/84FcFZfJAL— Jarno Limnéll (@JarnoLim) November 8, 2021
Sääliksi käy Puolan Kuznica:n raja-asemalle marssitettuja ihmisiä. V-Venäjä näyttää muuttaneen painostustaktiikkaansa. Laittoman ylityksen lisäksi käytetään virallista raja-asemaa. Asettaa Puolan/EUn toisenlaisen, juridisen, haasteen eteen. Talvesta tulossa kylmä, monella tapaa.
— Mika Aaltola (@MikaAaltola) November 8, 2021
Saa nähdä miten EU tukee Puolaa tässä. Jos ei tue, niin sama 'prosessi' voinee toteutua myös Puolan organisoimana muihin jäsenmaihin.
Mikä on Suomen #turpo johdon näkemys ja Suomen valmius auttaa? https://t.co/NLlffltqBQ
— C Salonius-Pasternak (@charlyjsp) November 8, 2021