TNS Gallup tutki suomalaisten energiansäästöasenteita energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön kannustavan valtionyhtiö Motivan pyynnöstä viime talvena.
– Peräti 97 prosenttia suomalaisista pitää energian säästämistä arjessa tarpeellisena, ja yli 40 prosenttia vastanneista ajatteleekin jo tehneensä kaikkensa sen eteen. Epäilen, että tässä kohtaa suomalaiset ajattelevat itsestään liian positiivisesti, arvioi Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski tutkimustuloksia.
Hänen mukaansa kuluttajat näyttävät elävän kultaisen pilven reunalla myös omaa energiankulutustaan arvioidessaan.
Tutkimukseen vastanneista energiansäästöön välinpitämättömästi suhtautuvasta kymmenyksestä puolet arvioi tietävänsä hyvin oman veden ja sähkön kulutuksensa. Peräti 80 prosenttia keski-ikäisistä miehistä väittää tuntevansa tarkasti kotitalouden energiankulutuksen.
– Tutkimustuloksissa ja käytännön neuvontatyöstä muodostuneessa näkemyksessä on ristiriita. Kokemustemme mukaan suomalaisilla ei ole realistista käsitystä oman energiankulutuksensa kuukausi- tai vuositasosta. Tärkeä kulutustieto jää verkkopankkiin, kun laskut eivät enää tule postissa kotiin kuten ennen, Suur-Uski sanoo.
Järkevien energiansäästöratkaisujen tekeminen edellyttää oikeat kulutuslukemat sekä ymmärrystä siitä, missä laitteissa ja käyttötilanteissa sähköä ja lämpöä kuluu. Tietoa esimerkiksi sähkönkäytöstä on tarjolla sähköyhtiön kulutusseurannan verkkopalveluissa, mutta aktiivisten käyttäjien määrä on vielä pienehkö.
Sähkölaskusta kulutusta sanoo seuraavansa 63 prosenttia vastaajista. Vain joka viides hyödyntää sähköyhtiön kulutusseurantapalvelua ja 14 prosenttia seuraa kulutusta kotona kulutusmittarilla.
Asenteet kunnossa, käytännön teot ontuvat
Yli 70 prosentille suomalaisista yritysten energiansäästön sääntely laeilla ja säädöksillä olisi hyväksyttävää, mutta vain 40 prosenttia sallisi sen kuluttajien kohdalla. Jotta suomalaisten halukkuus energian säästöön ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn muuttuisi vaikuttaviksi teoiksi, olisi Motivan mukaan omaksuttava uutta tietoa ja tapoja vanhojen tuttujen säästötoimien rinnalle.
Esimerkiksi valaistuksen sammuttaminen kuuluu rutiineihin 80 prosentilla suomalaisista, mutta tätä tärkeämpää on onnistunut lamppuvalinta. Hyllystä pitäisi poimia kotiin energiatehokas lamppu, mikä tänä päivänä yleensä tarkoittaa ledilamppua. Kuitenkin vain vajaa 40 prosenttia vastaajista on vaihtanut energiatehokkaisiin lamppuihin.
– Pitkävaikutteinen arjen energiatehokkuutta edistävä teko on huolella harkittu laitehankinta. Vaikka suomalaiset sanovat tuntevansa laitteiden energiamerkinnän hyvin ja jopa vaikuttavan ostopäätökseen, vain kuusi prosenttia vastanneista myönsi vaihtaneensa kodinkoneita energiapiheihin laitteisiin, Suur-Uski toteaa.
Parhaiten tunnetaan jääkaappien, pyykinpesukoneiden sekä pakastinten energiamerkit (n. 40 % vastaajista). Vain muutama prosentti vastaajista osasi mainita esimerkiksi ilmanvaihtokoneet, huoneilmastointilaitteet ja liesituulettimet laitteiksi, joilla on energiamerkki.
Energiansäästöön kannustaa vahvimmin oma taloudellinen hyöty. Yli puolelle vastanneista se on ensisijainen syy energiaa säästäviin valintoihin. Lähes 60 prosenttia vastaajista myöntää, että huomattavat energianhinnan korotukset motivoisivat säästämään energiaa.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muut luontoarvot sekä huoli energian riittävyydestä saavat noin kolmanneksen suomalaisista tehostamaan omaa energiankäyttöään.