Myös suomalaisten asiakasuskollisuus on noussut jo kolmatta vuotta peräkkäin ja saavuttaa nyt korkeimman tason mittausten aikana eli vuodesta 1999, jolloin EPSI:n mittaukset alkoivat..
Pohjoismaisessa vertailussa Suomen tyytyväisyys eri palveluihin on noussut eniten. Ruotsissa se on puolestaan heikentynyt merkittävästi.
Suomalaiset ovat tyytyväisimpiä apteekkeihin, mutta myös hammashoito ja päivähoito menestyvät. Näissä varsinkin yksityiset palveluntarjoajat saavat korkeita arvosanoja. Apteekkipalveluissa indeksiluku on 85 (asteikolla 0-100). Hammashuollon indeksiluku on 77 ja päivähoidon 78.
Pankki- ja kuntapalvelut poikkeavat trendistä. Kaikista tutkituista toimialoista ainoastaan nämä kaksi toimialaa saavat huonommat arvosanat kuin viime vuonna. Tyytyväisyys pankkeihin ei ole ollut näin alhaisella tasolla sitten vuoden 2003. Indeksiluku on 75, sama kuin vakuutuspalveluissa.
Kaikista Suomessa mitatuista brändeistä POP Pankki on ykkönen. Pankki säilytti kolmantena vuotena peräkkäin ykkössijansa yksityisasiakkaiden keskuudessa. POP Pankki ylittää pankkialan keskiarvon 7,1 pisteellä, mikä on huikea ero.
Danske Bank puolestaan on luisunut eniten, pankin tulokset ovat heikentyneet eniten kuluneen vuoden aikana. Danske Bank alittaa pankkialan keskiarvon 9,4 pisteellä, mikä on niin ikään varsin suuri ero.
– Uskollisuudessa on vielä suurempi ero kuin tyytyväisyydessä, joten vaikuttaa siltä, että asiakkaat äänestävät jaloillaan, EPSI arvioi.
Kuntapalvelut suoriutuvat yllättävänkin kehnosti vertailussa, sillä sijoitus on viimeinen tutkituista palveluista. Kuntapalveluiden indeksiluku on 66.
Hammashoito, päivähoito, peruskoulu, ja terveydenhuolto saavat kuitenkin vertailussa hyvät pisteet ja useimmat ylittävät Suomen keskiarvon. Toisin sanoen nämä yksittäiset palvelut saavat selvästi korkeammat pisteet kuin kuntien tarjoamat palvelut kokonaisuudessaan.
Tämä viittaa EPSI:n mukaan siihen, että on hyvin laaja määrä aspekteja, jotka vaikuttavat kunta-asukkaiden tyytyväisyyteen – kuten hyvä terveydenhuolto (73) ja peruskoulu (77) – eivät välttämättä riitä tyydyttämään kansalaisia.
Tutkimusta varten on haastateltu Suomessa noin 30 000 henkilöä. Yhteensä tätä tutkimusta varten on tehty 300 000 haastattelua. Tiedonkeruu on toteutettu atk-avusteisina puhelinhaastatteluina elo-joulukuussa 2013.