Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuore mielipidetutkimus piirtää kuvan kansasta, joka tunnistaa turvallisuusympäristön vakavuuden ja vastaa siihen päättäväisyydellä. Tutkimus ei ole vain mittaus siitä, mitä suomalaiset ajattelevat. Se on strateginen viesti siitä, millä asenteella Suomi kulkee poikkeuksellisen aikakauden halki. Tulokset osoittavat, että suomalaiset ymmärtävät turvallisuuden perustan rakentuvan kotimaassa, että liittolaisuus otetaan vakavasti ja että yhteiskunnallisen resilienssin merkitys tunnistetaan laajemmin kuin koskaan.
Ensimmäinen keskeinen viesti on selvä: turvallisuuden perustaa ei voi ulkoistaa vaan oma kotipesä on pidettävä vahvana. Suomalaiset ottavat vakavuudella Naton kolmannen artiklan, vahvan kansallisen puolustuskyvyn. Puolustusmäärärahojen korottamista kannattaa tutkimuksen mukaan 51 prosenttia suomalaisista ja vain kahdeksan prosenttia vastustaa. Vaikeinakin taloudellisina vuosina kansalaiset pitävät vahvaa puolustusta välttämättömänä rauhan ehtona. Yli 85 prosenttia luottaa Suomen kykyyn puolustautua sotilaallisia uhkia vastaan, ja erityisen merkittävää on maanpuolustustahdon edelleen korkea taso: 78 prosenttia suomalaisista katsoo, että hyökkäyksen sattuessa on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa. Tämä on arvokas viesti liittolaisille ja selkeä varoitus niille, jotka epäilevät kansallisen puolustuksemme kestävyyttä.
Toinen viesti liittyy Suomen paikkaan läntisessä yhteisössä. Tutkimus osoittaa, että suomalaiset ovat päättäväisesti osa Pohjois-Atlantin liittoa. Nato koetaan tutkimuksen mukaan myönteisimmäksi kansainväliseksi toimijaksi, ja Pohjoismaat muodostavat meille tärkeimmän viiteryhmän. Samalla suomalaiset suhtautuvat realistisesti – jopa kriittisesti – Yhdysvaltojen sitoutumiseen Euroopan turvallisuuteen. Yhdysvaltojen myönteinen vaikutusarvio on jatkanut laskuaan, ja luottamus apuun Naton puitteissa jakaa suomalaisia. Tämä realismi ei heikennä liittolaisuutta, vaan muistuttaa sen kaksisuuntaisesta luonteesta: Suomi on valmis auttamaan, mutta odottaa liittolaisiltaan samaa. Se on osa Naton ydintä, vastuunkantoa kriisiajan velvoitteissa.
Kolmas viesti on suomalaisen turvallisuusajattelun syvintä ydintä: ensimmäistä kertaa mitattu yhteiskunnan varautuminen saa poikkeuksellisen vahvan arvion. Peräti 79 prosenttia suomalaisista kokee yhteiskunnan selviävän häiriötilanteista hyvin tai melko hyvin, ja 67 prosenttia arvioi myös omat taitonsa ja toimintakykynsä riittäviksi kriiseissä. Nämä luvut kertovat kulttuurista, jossa turvallisuus ei ole vain instituutioiden tehtävä, vaan kansallinen yhteistaito. Ne heijastavat Yhteiskunnan turvallisuusstrategian ajatusta jokaisesta suomalaisesta turvallisuustoimijana. Arjen pienet teot, huolenpito toinen toisesta ja kyky toimia tilanteen niin vaatiessa vahvistavat koko maan kriisinsietokykyä.
Tämä raportti kertoo siis enemmän kuin tilastoja. Se kertoo tarinan kansasta, joka ymmärtää ajan haasteet ja katsoo tulevaisuuteen ilman harhakuvia, mutta myös ilman pelkoa. Suomalaisten viesti on kirkas: pidämme kotipesän vahvana, teemme oman osamme liittokunnassa ja rakennamme turvallisuutta yhdessä, arjessa ja kansakuntana. Tällainen asenne on vahva pääoma aikana, jolloin Euroopan turvallisuusjärjestys on murroksessa.
Tutkimus on tärkeä osa kansallisen päätöksenteon tiedollista pohjaa ja samalla osa Suomen strategista viestintää maailmalle.
Hyvin meidän käy.
