Korkein taloudellinen lukutaito oli Ranskassa. Tutkimuksen maista 17 on OECD-maita ja 13 OECD:n ulkopuolisia maita.
OECD:n taloudellisen lukutaidon määritelmä perustuu kolmeen eri osa-alueeseen, jotka ovat taloudellinen tietämys, käyttäytyminen ja asenteet. Suomi oli tasaisen vahva kaikilla näillä osa-alueilla.
Taloudellista tietämystä mitattiin esimerkiksi korkotasoon ja inflaation ymmärtämiseen liittyvillä kysymyksillä, taloudellista käyttäytymistä esimerkiksi budjetointiin, laskujen maksamiseen ja ostovertailuihin liittyvillä kysymyksillä sekä taloudellisia asenteita säästämiseen ja suunnitelmallisuuteen liittyvillä kysymyksillä.
Vaikka Suomessa taloudellinen lukutaito on huippuluokkaa, näin ei ole kaikkialla. OECD:n mukaan puutteellinen taloudellinen lukutaito on maailmanlaajuinen ongelma. Erityisesti korkotason ja sijoitusten hajauttamisen merkityksen puutteellinen hahmottaminen on OECD:n mukaan huolestuttavaa.
Järjestön mielestä taloudellista osaamista tulisi parantaa entistä systemaattisemmin peruskoulutuksessa. Lisäksi rahoitusvalvonnan ja kuluttajansuojan pitäisi ottaa taloudellisen lukutaidon haasteet huomioon, toteaa OECD.
Tutkimuksen aineisto oli kerätty vuosien 2014–2015 aikana. Siihen osallistui yli 50 000 18–79 vuoden ikäistä aikuista 30 eri maasta.
Tulokset Suomen osalta perustuvat Vaasan ja Tampereen yliopistojen tekemään tutkimukseen, jonka ovat tehneet Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmi ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen. Suomen osalta tulokset kerättiin helmi–huhtikuussa 2014. Tutkimukseen osallistui noin 1500 aikuista.