Suomen kilpailukyky ja työllisyysvaikutukset ovat tärkeitä tekijöitä, mutta vasta ympäristönäkökohtien ja energiaomavaraisuuden jälkeen. Tämä ilmenee VATT:n juuri julkaistusta muistiosta. Siinä raportoidaan tulokset kansalaiskyselyistä, jotka toteutettiin samaan aikaan, kun Suomessa käytiin keskustelua ydinvoiman lisärakentamisesta ja ydinvoimaluvista vuosina 2012 ja 2014.
Kansalaiset näkevät ydinvoimalupapäätösten vaikuttavan hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Sen sijaan he arvioivat luvista päättävien kansanedustajien tekevän päätöksensä lyhyemmällä aikahorisontilla.
Energiaomavaraisuudella vaikutti olevan suurempi painoarvo vuonna 2014 kuin vuoden 2012 kyselyssä.
Ympäristöasiat ovat naisille tärkeämpiä kuin miehille, joille ydinvoima on pikemminkin energia- ja taloudellinen kysymys.
Yleisesti ottaen naiset, lapsiperheet ja keski-ikäiset suhtautuvat ydinvoimaan muita ryhmiä kielteisemmin.
Suurituloiset kotitaloudet suhtautuvat ydinvoimaan muita kotitalouksia myönteisemmin. Mitä korkeammasta tuloluokasta on kyse, sitä varmempia he ydinvoimakannastaan ovat. Sähkösopimuksiaan kilpailuttaneet vastaajat suhtautuivat uusiin ydinvoimalupiin myönteisemmin kuin vastaajat, jotka eivät koskaan olleet sopimustaan kilpailuttaneet.
Vanhemmat ikäluokat painottivat samoja tekijöitä kuin miehet eli energiaomavaraisuutta ja kilpailukykyä, kun taas nuorille tärkeimpiä asioita olivat kasvihuonepäästöjen kasvu ja ilmastonmuutos sekä energian säästämisen tarve.
Suurituloiset kotitaloudet eivät pitäneet työllisyysvaikutuksia, radioaktiivista jätettä ja ydinvoimalaonnettomuutta aivan yhtä tärkeinä ja korkean riskin tekijöinä kuin alemman tulotason vastaajat. Alempien tuloluokkien kotitalouksille ydinvoima vaikuttaakin olevan taloudellinen ja ympäristökysymys.
Kumpaankin kyselyyn valittiin tuhat vastaajaa satunnaisotannalla Suomen aikuisväestöstä. Vastausaste oli 52 prosenttia vuonna 2012 ja 44 prosenttia vuonna 2014.
Katoanalyysin perusteella kyselyyn vastaamatta jättäneet eivät poikenneet ydinvoimakannoiltaan kyselyyn vastanneista. Molemmissa kyselyissä vastaajien keski-ikä oli jonkin verran väestön keski-ikää korkeampi, mutta naisten ja miesten osuudet ja muut taustamuuttujat olivat hyvin yhteneväiset suomalaisväestön kanssa.
Muistiossa kokonaisuudessaan raportoitu kyselyaineisto on koottu Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa ”Energiantuotannon ympäristöuhat: Subjektiivisten riskikäsitysten ja aikaperspektiivin vaikutukset yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille”.