Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto on Tiastokeskuksen mukaan ollut tappiollista 2010-luvulla, mutta 2016–2019 aikana muuttotappio on vähentynyt selvästi. Suunta on ollut laskeva kaikissa koulutusryhmissä, erityisesti toisen asteen ja vähintään ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden ryhmissä.
Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan vuonna 2019 Suomen kansalaisten nettomaahanmuutto oli 1 456 muuttoa tappiollinen. Suomesta muutti 10 036 Suomen kansalaista ulkomaille ja Suomeen muutti 8 580 Suomen kansalaista. Muuttotappio on vähentynyt vuodesta 2016, jolloin Suomen kansalaisten maastamuuttoja reilu 4 000 enemmän kuin maahanmuuttoja. Vuodesta 2016 vuoteen 2019 Suomen kansalaisten maahanmuutot ovat kasvaneet 12 prosenttia ja maastamuutot vähentyneet 14 prosenttia.
2010-luvulla maahanmuuttoja on ollut vuosittain noin 12 000 – 17 000 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyperän mukaan tarkasteltuna muuttovoitto on viime vuosikymmenenä muodostunut lähes kokonaan tai kokonaan ulkomaalaistaustaisista. Vuonna 2019 suomalaistaustaisten nettomaahanmuutto oli 700 muuttoa tappiollinen ja ulkomaalaistaustaisten 16 200 voitollinen.
Ulkomaalaistaustaisten maahanmuutoissa suurin taustamaaryhmä oli entinen Neuvostoliitto 2 400 maahanmuutolla. Seuraavaksi suurimmat maahanmuuttajaryhmät olivat virolaistaustaiset (1 484), intialaistaustaiset (1 448) ja irakilaistaustaiset (1 368). Nettomaahanmuutto oli suurinta Entisen Neuvostoliiton taustamaaryhmässä (1 650), irakilaistaustaisissa (1 154) ja intialaistaustaisissa (1 055).