Matkailijavirtojen lisäys toisi miljardien tulot ja tuhansia uusia työpaikkoja – ja tiukennetut rajatarkastukset.
Suomalaisten kannattaisi ehkä sittenkin opetella venäjää. Kielikeskustelua saattavat vauhdittaa tuoreet tiedot itärajan tuomasta kasvupotentiaalista Suomen taloudelle.
Venäjän talouden kasvu ja keskiluokan vaurastuminen kasvattavat matkailijavirtaa Suomeen häkellyttävällä tahdilla. Viime vuonna heitä oli jo 12 miljoonaa, ja käyrät sojottavat ylöspäin. Potentiaali on huikea: 70 prosenttia venäläisistä ei ole vielä kertaakaan käynyt ulkomailla.
Venäläismatkailijat kuluttivat Suomessa viime vuonna 1,1 miljardia euroa. Viisumivapaus nostaisi luvun kolmeen miljardiin.
Suomessa on totuttu ajattelemaan, että suurin ja kasvavin matkailijavirta tulee Pietarin alueelta. Tuore selvitys osoittaa, että joidenkin vuosien kuluttua kenties odotettavissa oleva viisumivapaus toisi uutta väkeä myös Moskovasta.
Viisumivapaus lähes kaksinkertaistaisi Moskovassa, Pietarissa ja Leningradin alueella asuvien venäläisten matkat Suomeen. Viime vuonna venäläiset tekivät Kaakkois- ja Etelä-Suomen raja-asemien kautta maahan noin neljä miljoonaa matkaa.
Viisumivapaus kasvattaisi varovaisimmankin arvion mukaan matkamäärän vähintään 7,1 miljoonaan. Luvut selviävät Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin matkustuskäyttäytymistä 4 000 henkilön haastattelututkimuksella.
Viisumivapaus kasvattaisi siten merkittävästi valtion verotuloja, toisi matkailutuloja vähintään kolme miljardia ja loisi arviolta noin 12 000 uutta työpaikkaa. Viisumivapaus saattaisi olla totta jo vuonna 2018, mutta sen tiellä on vielä monta mutkaa.
Lisää kaistoja rajoille
Viisumivapaus ei suinkaan tarkoittaisi vapaata rajanylitystä. Suomen ja EU:n ulkorajalla toteutettaisiin jatkossakin rajatarkastukset kaikille matkailijoille Schengenin rajasäännösten mukaisesti.
EU:n jäsenvaltiot eivät nimittäin voi neuvotella erikseen kahdenvälisestä viisumivapaudesta EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.
Viisumivapaus asetettiin jo vuonna 2003 EU:n ja Venäjän pitkän välin tavoitteeksi, ja nyt askelmerkit sen toteutumiseen ovat suomalaisarvioiden mukaan nähtävissä. EU:n itäisten ulkomaarajavaltioiden sisäministerit pohtivat yhteisiä haasteita tällä viikolla epävirallisessa tapaamisessaan Lappeenrannassa.
Suomen hallituskin on ollut valppaana mahdollisille muutoksille. Hallitus sopi tuoreessa rakennepoliittisessa ohjelmassaan toimenpiteistä, joilla on määrä vahvistaa edellytyksiä hyödyntää Venäjän kasvavia markkinoita ja venäläisten kuluttajien kasvavaa ostovoimaa.
Näitä toimia ovat muiden muassa rajanylitysten tekeminen sujuvammaksi, kaavoituksen uudistaminen, liikenneinfrastruktuurin parantaminen, sisäisen turvallisuuden takaaminen ja viranomaisten venäjänkielisten neuvonta- ja tukipalvelujen tuottaminen.
Kahden seuraavan vuoden aikana otetaan käyttöön tarkastusmuoto, jossa kuljettaja ja matkustajat voivat istua paikoillaan ajoneuvoissa rajatarkastuksen ajan.
Viisumivapauden myötä liikennerikkomukset ja muut pienet rikokset todennäköisesti lisääntyisivät, sillä uhka viisumin menetyksestä poistuisi. Sen sijaan esimerkiksi omaisuusrikoksiin syyllistyneet voidaan käännyttää jo rajalta.