Suomalaisista 53 prosenttia suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja 20 prosenttia kielteisesti, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Suomalaisten EU-myönteisyys on pudonnut seitsemän prosenttiyksikköä viime syksystä.
Muutos suhtautumisessa päättää joitain vuosia jatkuneen suomalaisten EU-myönteisyyden kasvun.
EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston mukaan luontevin selitys muutokselle on koronakriisi, jonka aikana EU-maiden yhteistyö on kangerrellut, esimerkiksi rajojen sulkemisessa ja suojavarusteiden saamisessa.
– Talouskriisin taakanjakoon ei näy ratkaisua. Myös talouskasvun hiipuminen ja Suomen EU-puheenjohtajuuden päättyminen saattavat heijastua asenteisiin, hän sanoo.
Pitkän ajan tarkastelussa suomalaisten EU-asenteet ovat kuitenkin yhä myönteisiä. Suomalaisten suhtautuminen EU-jäsenyyteen on ollut lähes koko 2010-luvun ajan myönteisempää kuin 25 jäsenyysvuoden aikana keskimäärin.
– Asenteiden kehitykseen tulevaisuudessa vaikuttanee koronakriisin jälkihoito. Toistaiseksi jokaisen maan on pitänyt pärjätä omillaan. Kansallisen päätöksenteon rooli sekä sitä kohtaan tunnettu arvostus ovat kasvaneet paljon ja poikkeuksellisen nopeasti. Mikäli EU ei kykene myötävaikuttamaan jäsenmaiden rinnalla koronakriisin tulevien käänteiden hoidossa, saattaa suomalaisten verraten vahva sitoutuminen yhteiseen projektiin alkaa höllentyä, Haavisto arvioi.
Tulokset perustuvat 2[nbsp]060 henkilön vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 26.3.–3.4. Vastaajat edustavat koko maan 18–70-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla.