– Kaikkien mukana olleiden suomalaispankkien vakavaraisuus ylitti selvästi arviossa asetetut vakavaraisuusrajat. Heikon talouskehityksen skenaariossa suomalaispankkien ydinvakavaraisuus säilyi korkeammalla tasolla kuin arvioitujen pankkien keskimäärin ja vakavaraisuuden pudotus oli keskimääräistä tasoa. Tämä tukee edelleen kuluttajien luottamusta suomalaiseen pankkisektoriin, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen sanoo.
Suomesta kattavassa arvioissa olivat mukana Danske Bank, Nordea Pankki Suomi ja OP-Pohjola.
Niin sanotussa stressitestissä arvioitiin EKP:n yhteiseen pankkivalvontaan siirtyvien pankkien tilannetta yhteismitallisesti.
– Kattava arvio nosti esiin sen, että tase-erien arvostuksessa on euromaissa ollut erilaisia käytäntöjä. Yhdenmukaisten kriteerien mukaisesti toteutetun tasearvion perusteella pystytään eurooppalaisia pankkeja vihdoin arvioimaan samalta pohjalta, Tuominen toteaa.
Kattavan arvion tavoitteena on lisätä pankkien taseiden läpinäkyvyyttä ja tarvittaessa vahvistaa pääomia. Molemmilla tavoitteilla kasvatetaan samalla luottamusta pankkitoimintaan. Pankit joutuvat hankkimaan lisää pääomaa, jos kattavassa arviossa havaitaan pääomavajetta.
Suomalaispankkien ydinvakavaraisuus laski heikon talouskehityksen skenaariossa pankkikohtaisesti vuoden 2013 lopun tasoon verrattuna 1,8–5,1 prosenttiyksikköä tasolle 10,4–13,4 prosenttia. Nämä luvut ylittävät selvästi ydinvakavaraisuuden raja-arvon, joka on 5,5 prosenttia.
Stressitestissä arvioitiin pankkien vakavaraisuuden kehittymistä kahdessa eri talousskenaariossa vuoden 2016 loppuun asti. Perusskenaariossa kaikkien kolmen suomalaisen pankin vakavaraisuus parani. Heikon talouskehityksen skenaariossa pankkikohtainen vakavaraisuus laski.
Stressitestissä suurimmat vaikutukset vakavaraisuuteen johtuivat vakavaraisuuslaskennan riskipainotettujen vastuuerien ja luottojen arvonalentumiskirjausten kasvusta. Erot suomalaispankkien tulosten välillä selittyvät pitkälti eroilla liiketoiminnan rakenteessa.