– Me olemme EU–Nato-suhteissa poliittisesti stagnaatiotilanteessa, sanoo kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen.
Pulkkinen puhui tiistaina Suomen Atlantti-Seuran ja puolustusministeriön Säätytalolla järjestämässä Euroopan puolustuksen kehityssuuntia -tilaisuudessa Helsingissä. Pulkkinen on toukokuusta 2016 alkaen toiminut Brysselissä sijaitsevan Euroopan unionin sotilasesikunnan päällikkönä (Director General European Union Military Staff, DG EUMS).
– Käytännön tasolla suhteet toimivat erittäin hyvin. Tapaan Nato-kollegani vähintään kerran kuukaudessa. Me voimme sopia asioista, keskustella ja vaihtaa mielipiteitä. Voimme vaihtaa tietoa sotilaallisista asioista, jotka ovat epävirallisia.
Mutta poliittisesti EU:n ja Naton päätösten edistäminen sotilaallisissa asioissa on Pulkkisen mukaan vaikeaa.
EU:n ja Naton johtajat antoivat viime kesänä Varsovassa Naton huippukokouksen yhteydessä yhteisen julistuksen yhteistyön tiivistämisestä. Sotilaallisten uhkien lisäksi halutaan vastata myös ei-sotilaallisiin haasteisiin kuten pakolaiskriisiin.
– Meillä on poliittinen momentum viedä eurooppalaista turvallisuusajattelua eteenpäin. Sille on tilaa ja tarvetta, mutta toimintaympäristö on monista eri syistä haasteellinen, Pulkkinen toteaa.
Varsovan huippukokouksessa sovittiin seitsemästä yhteistoiminta-alueesta, joista kaksi instituutioita hakee lisää synergiaetuja.
– Yhteistyössä löytyy osa-alueita, joissa EU ja Nato täydentävät toisiaan.
– Hybridiuhkien kohdalla Nato katsoo, että pelkät sotilaalliset toimet eivät riitä esimerkiksi Baltian maissa turvaamaan sen alkuperäisen tehtävän toteuttamista, vaan siellä tarvitaan pehmeämpiä keinoja, jotka ovat enemmän EU:n kompetensseihin kuuluvia asioita.
Pulkkinen pitää Helsinkiin perustettavaa hybridiuhkien osaamiskeskusta positiivisena asiana.
– Minusta tämä on sellaista, jota Suomi voi tarjota muille maille tällaisena foorumina.
EU-jäsenmaat antoivat viime syksynä EU-komissiolle mandaatin kehittää EU:n yhteistä puolustusta. Yleinen pelko on ollut, että EU alkaa kehittää Natolle rinnakkaista organisaatiota.
Pulkkinen viittaa eurooppalaiseen keskusteluun sotilaallisista asioista.
– Jotta Eurooppa olisi uskottava ja pystyisi toimimaan keskitetysti, tarvitsisimme oman komentorakenteen sekä riittävän määrän kalustoa ja joukkoja operaatioita varten ilman Nato-kytkentöjä.
Pulkkisen mukaan tästä nousee kysymys, minkä verran on tarvetta päällekkäiseen sotilasyhteistyöhön.
– Minä luulen, että tälle ei ole suurta tarvetta.
Komissio esitti marraskuussa, että EU-maat hankkisivat jatkossa osan puolustuskalustosta yhdessä. Se haluaa myös parantaa sisämarkkinoita sekä perustaa rahaston, josta voidaan tehdä puolustushankintoja.
– Naton ja Yhdysvaltain käsitys on pikemminkin se, että jos Eurooppa kykenee kehittämään itselleen omien järjestelyidensä kautta parempia sotilaallisia suorituskykyjä, niin se on myös mahdollista.