Danske Bankin syksyllä teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia suomalaisista kaipaa neuvoja ja tukea sijoittamiseen. Kuitenkin vastaajista vain 37 prosenttia kokee saavansa pankiltaan sijoitusneuvontaa.
Lisäksi ainoastaan neljä prosenttia mieltää maksavansa sijoitusneuvonnasta, mikä Danske Bankin mielestä heijastaa sitä, että neuvonta on sisältynyt sijoituspalveluiden kokonaishintaan.
Kyselyn perusteella suomalaiset jakaantuvat sijoittajina kolmeen ryhmään, jotka ovat valtuuttajat, neuvoa hakevat ja kaupankävijät.
Valtuuttajat, joita on noin 15 prosenttia suomalaisista, ulkoistavat sijoitustensa hoidon kokonaan asiantuntijalle. Neuvoa hakevat, joita on noin 53 prosenttia, haluavat keskustella sijoituksistaan asiantuntijan kanssa, mutta tehdä lopulliset päätökset itse. Kaupankävijät, joita on noin 33 prosenttia, hoitavat sijoituksensa täysin itsenäisesti.
Danske Bank kertoo myös uudistavansa varallisuudenhoidon palvelunsa. Pankin mukaan sijoitusratkaisujen hinnoittelua yksinkertaistetaan, muiden palvelutarjoajien tuotteita hyödynnetään ja markkinoille tuodaan digitaalinen varainhoito ja sijoitusneuvonta. Uusien sijoituspalveluiden suunnittelun lähtökohtana ovat pankin mukaan asiakkaiden toivomat valinnanvapaus ja läpinäkyvyys.
– Suomessa käydyssä julkisessa keskustelussa sijoitusneuvonnan arvoa on usein epäilty. Me uskomme vahvasti, että varallisuudenhoitotoimialan tulevaisuus on neuvonnassa ja asiantuntijuudessa. Tarve neuvonnalle vain lisääntyy, kun ihmiset elävät aktiivista elämää yhä pitempään ja varallisuutta tarvitaan erilaisissa elämäntilanteissa, kertoo Danske Bankin Suomen Varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen.
Danske Bankin Kantar Sifo Prosperalla teettämään verkkopaneelikyselyyn vastasi syyskuussa tuhat suomalaista.