Niin sanotut kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa.
Jos poliisi tai pankin asiakaspalvelija lähestyy viestillä tai puhelimitse ja pyytää pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Yleinen huijaustapa on esiintyä pankin edustajana tai viranomaisena ja siten harhauttaa uhri antamaan tunnuksensa, Finanssiala muistuttaa.
Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm kertoo esimerkin, kuinka tyypillinen kalasteluhuijaus saattaa mennä: soittaja sanoo olevansa pankin turvallisuusasiantuntija ja että pankkiin on kohdistunut laaja kyberhyökkäys, luultavasti ulkomailta masinoitu.
Nopealla toiminnalla asiakkaiden varat voidaan ehtiä siirtää turvatilille. Sitä varten asiakkaan on annettava verkkopankin käyttäjätunnus, ja hyväksyä kirjautuminen. Huijari on usein hyvin uskottava ja onnistuu luomaan paniikkia ja kiireen tuntua.
– Kiireessä ei välttämättä ehdi ajatella asiaa tarkemmin. Pankki ei missään tilanteessa tarvitse asiakkaan tunnuksia mihinkään rahojen turvaamiseen. Siihen on kyllä keinot, Niko Saxholm muistuttaa.
Jos tunnuksensa menee epähuomiossa luovuttamaan rikollisille, tulee välittömästi ottaa yhteys omaan pankkiin ja sitten poliisiin. Nimenomaan tässä järjestyksessä, sillä nopealla toiminnalla pankilla voi olla vielä mahdollisuus pysäyttää huijareille menossa olevat rahat.
Suomalaisilta huijattiin vuonna 2024 yhteensä yli 107 miljoonaa euroa, joista pankit saivat pysäytettyä ja palautettua runsaat 44 miljoonaa. Tietojenkalasteluhuijauksissa myös kasvu oli huijaustyypeistä rajuinta, 161 prosenttia.
– Kalasteluhuijausten suuri määrä kertoo, että nyt kannattaa olla erityisen valppaana, jos joku pyytää pankkitunnuksia, Saxholm sanoo.
Pankit ovat huijausten torjumisessa tehtäviensä tasalla, mutta asiantuntijan mukaan kyse on jatkuvasta kilpajuoksusta yhä ovelampia ja kehittyneempiä huijausmenetelmiä vastaan. Huijarit kehittävät lähestymistapojaan samaa tahtia, kun pankit ja viranomaiset saavat väyliä tukittua.
– Rikollisten tarinat ja toimintatavat muuttuvat niin nopeasti ja usein, että pankit ja viranomaiset eivät pysty varoittamaan tarkasti huijauksen sisällöstä. Tärkeää on olla hereillä, jos viesti edellyttää asiakkaalta kiireellisiä toimia ja miettiä, onkohan tässä tosiaan näin kiire, Saxholm toteaa.
🏴☠️ Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari.
🏴☠️ Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa.
Lue lisää: https://t.co/QiZ184Yy9V pic.twitter.com/GEek65qPyF— Finanssiala (@finanssiala) April 29, 2025
