Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportissa arvioidaan, että elintarviketeollisuuden liiketoimintaympäristön ennustettavuus on heikentynyt poliittisen epävakauden ja kasvavan sääntelyn takia.
Tämä on raportin mukaan vaikuttanut kielteisesti myös kotimarkkinoihin..
– Kasvun aikaansaaminen pienillä, kypsillä ja keskittyneillä kotimarkkinoilla vaatii aiempaa enemmän ponnisteluja. Päivittäistavaramarkkinoiden volyymikehitys on viime vuosina ollut lähes nollassa. Kysyntää heikentää lisäksi kuluttajien vähentynyt ostovoima, toteaa tiedotteessa elintarviketeollisuuden toimialapäällikkö Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.
Elintarvikeyritysten kilpailutilanne on raportin mukaan kireä. Suhteellisen hidas markkinoiden kasvu, suuri elintarvikeyritysten määrä ja lisääntynyt tuotantokapasiteetti kiristävät kilpailua. Lisäksi elintarvikkeiden tuonti kasvaa, ja kaupan omien tuotemerkkien tarjonta ja suosio lisääntyy.
Hyrylän mukaan menestyminen edellyttää jatkuvaa toimintojen tehostamista hintakilpailukyvyn varmistamiseksi.
– Yritykset hakevat kasvua muun muassa jalostusarvon nostamisesta, erikoistuotteiden ja innovaatioiden kehittämisestä sekä uusille markkina-alueille hakeutumisesta. Kilpailuetua tavoitellaan myös verkkokaupan ja uusien ketju- ja palvelukonseptien kehittämisellä, brändäyksellä ja lisäarvon tuottamisella asiakkaille, Hyrylä luettelee.
Suomen elintarvikeviennin arvo oli viime vuonna 1,6 miljardia euroa. Kansainvälisen elintarvikekauppamme arvo oli yhteensä noin 6 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan suomalaisyritysten tytäryhtiöiden liikevaihto.
Elintarvikkeiden kauppataseen vaje oli kuitenkin noin 2,7 miljardia euroa, sillä maahamme tuotiin viime vuonna elintarvikkeita 4,3 miljardilla eurolla.
Tähän asti Suomen elintarvikevienti on kohdistunut pitkälti Itämeren ympäristöön ja Venäjän markkinoille. Syksyllä aloitettiin alan toimijoiden yhteinen Food from Finland -ohjelma, joka tukee elintarvikeviennin kehittämistä.
Lue myös:
Elintarviketeollisuus: Verotaakka on liian kova