Helsingin yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin tutkimuksen mukaan APOE4-geenimuoto saattaa lisätä myös koronan yhteydessä syntyviä aivojen mikroskooppisia verenvuotoja ja vaikuttaa pitkäkestoiseen koronatautiin liittyvään uupumusoireeseen.
Noin joka kolmas suomalainen kantaa APOE4-geenimuotoa, joka altistaa Alzheimerin taudille. Maailmalla tutkijat ovat raportoineet havainnoista, joiden mukaan APOE4-geenimuoto yhdistyy myös koronaan; sekä kohonneeseen sairastumisalttiuteen että kuolleisuuteen.
Monitieteinen ryhmä selvitti myös koronan sairastaneiden henkilöiden aivojen mikroskooppisia tautimuutoksia ja APOE4:n yhteyttä puoli vuotta sairastumisen jälkeen koettuihin uupumusoireisiin.
– Yleinen APOE-geenin ε4-muoto näyttää liittyvän suomalaisessa väestössä kohonneeseen riskiin sairastua vakavaan COVID-19-tautiin. Suomalaisessa väestössä APOE4:n merkitys on korostunut, mikä voi johtua muun muassa väestömme geneettisestä homogeenisuudesta, kertoo soveltavan neuropatologian dosentti, erikoislääkäri Liisa Myllykangas Helsingin yliopistosta ja HUSista.
APOE4-geenimuoto yli kaksinkertaisti riskin sairastua vakavaan koronaan
Tutkimuksen mukaan APOE4-geenimuodon kantajalla oli yli kaksinkertainen riski sairastua COVID-19 taudin tehohoitoa vaativaan muotoon. Lisäksi APOE4-geenimuodon kantajilla tuli tutkimuksessa esiin enemmän aivojen mikroskooppisia verenvuotoja vakavan COVID-19-taudin seurauksena kuin niillä, jotka eivät kantaneet geenimuotoa.
Tehohoidon dosentti, osastonylilääkäri Johanna Hästbacka kertoo, että APOE4:llä voi olla merkitystä myös joidenkin pitkäaikaisten oireiden vakavuuteen erityisesti sairaalahoitoa vaatineen koronan jälkeen.
– Tutkimuksessa tällaisena oireena tuli esiin uupumus, johon liittyi vaikeutta ylläpitää erityisesti keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta, Hästbacka sanoo.
Tutkimusta tarvitaan lisää
Myllykangas täsmentää, että nyt tutkituissa aineistoissa COVID-19-potilaiden määrä on verrattain pieni, ja tuloksia on tässä vaiheessa pidettävä suuntaa antavina ja hypoteeseja luovina.
– Löydösten vahvistamiseksi ilmiöitä on tutkittava isommissa aineistoissa, hän sanoo.
Tutkimuksessa avoimeksi jäävä kysymys on koronan ja muistisairauden kehittymisen välinen yhteys APOE4:n kantajilla.
–Tähän kysymykseen vastaamiseksi vaaditaan pitkäaikaista seurantatutkimusta COVID-19-taudin sairastaneista potilaista sekä toisaalta perustutkimusta, joka selvittää APOE4:n ja systeemisen tulehdusreaktion yhteisvaikutuksia aivojen muistitoimintojen mekanismeihin. Tutkimusryhmämme on jo käynnistänyt nämä jatkotutkimuslinjat Helsingin yliopistossa ja HUSissa, Myllykangas kertoo.
Tuoreet tutkimustulokset on julkaistu Acta Neuropathologica Communications-tiedelehdessä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin FinnGen-tutkimusaineistoa, jossa yhdistetään biopankkinäytteistä tuotettua genomitietoa ja kansallisista rekistereistä koottua terveystietoa. Tulokset perustuvat yli 46[nbsp]000 henkilöön, joista yli 2[nbsp]600:lla oli todettu COVID-19-tauti. Lisäksi tutkimuksessa oli mukana 21 COVID-19-tautia sairastaneen vainajan kudosnäytteet, joiden avulla tutkijat selvittivät aivojen mikroskooppisia muutoksia. Uupumusoireita tutkijat selvittivät RECOVID-tutkimusaineistolla, jossa potilaat oli ryhmitelty taudin vakavuuden perusteella kolmeen ryhmään. Aineisto sisälsi myös terveen verrokkiryhmän. Yhteensä RECOVID-aineistoon kuului 156 tutkittavaa henkilöä.