Kysely on osa EL-TRAN-tutkimusta, jossa selvitetään, kuinka suomalaisesta sähköjärjestelmästä voitaisiin kehittää ilmastoneutraalimpi ja resurssitehokkaampi ja millaisia politiikkaongelmia asiaan liittyy.
Kysymyksenä oli ”Aiotko hankkia sähköauton tai verkosta ladattavan hybridin?”. Kyselyyn vastanneista vain yhdellä henkilöllä on jo sähköauto (0,1 %). Seuraavan vuoden aikana sähköauton ilmoitti hankkivansa 0,2 prosenttia vastaajista, 1-3 vuoden aikana 2 prosenttia, 4-5 vuoden aikana 8 prosenttia ja 6-10 vuoden aikana 22 prosenttia.
Kaksi kolmasosaa vastanneista (68 %) ei aio hankkia lainkaan sähköautoa.
Valtioneuvosto valmistelee Suomen uutta energia- ja ilmastostrategiaa, jossa sähköautot ovat yksi keino vähentää henkilöautoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Sähköautojen määrän pitäisi kasvaa merkittävästi tulevina vuosina, jotta tavoiteltuihin päästövähennyksiin päästäisiin.
Liikenne- ja viestintäministeriön perusennusteen mukaan vuonna 2030 Suomessa olisi noin 120 000 sähköautoa. Tavoite on vielä kaukana. Kuluvan vuoden syyskuussa Suomessa oli 774 täyssähköautoa ja 1933 ladattavaa hybridiautoa. Tällä hetkellä sähköautoja ennakoidaan rekisteröitävän vuodessa noin 1350 kappaletta. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on sähköautoilun kehitysmaa.
Sukupuolten välillä on merkittävä ero mielenkiinnossa sähköauton hankintaa kohtaan. Miehistä viiden vuoden sisällä sähköauton aikoo hankkia 13 prosenttia, mutta naisista vain 7 prosenttia. Miehistä 62 prosenttia, mutta naisista 74 prosenttia ei aio lainkaan hankkia sähköautoa.
Eniten mielenkiintoa sähköauton hankintaa kohtaan on suurehkoissa ja suurissa yli 30 000 asukkaan kaupungeissa. Puolueittain tarkasteluna selvästi eniten mielenkiintoa sähköauton hankintaan kohtaan on kokoomuksen ja vihreiden kannattajissa, joista noin 45 prosenttia aikoo hankkia sähköauton.
Sähköauton hankintapäätökseen vaikuttavat selvästi eniten puhtaasti taloudelliset tekijät eli sähköauton hinta. Yli yhdeksän kymmenestä katsoo hinnan vaikuttavan melko tai hyvin paljon omaan päätökseensä. Tämä viittaa siihen, että merkittävin este sähköautojen yleistymiselle on niiden polttomoottoriautoja korkeampi hinta.
Tampereen yliopiston professori Ilkka Ruostetsaaren mukaan sähköautojen merkittävä yleistyminen Suomessa edellyttää valtiovallalta merkittäviä kannustimia ja useiden jarruttavien taloudellisten, veroteknisten ja lainsäädännöllisten tekijöiden purkamista.
– Sähköautojen yleistyminen vaatii taloudellisten kannustimien rinnalle myös kuluttajien tietotason nostamista sähköautoilun positiivisista yhteiskunnallisista vaikutuksista esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäisyyn, ilman laatuun ja liikenteen meluun, toteaa Ruostetsaari.
EL-TRAN-konsortio kartoitti kyselyllä 18–75-vuotiaiden suomalaisten mielipiteitä sähköauton hankinnasta ja hankintapäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Kysely tehtiin elo-lokakuussa 2016. Otoksen koko oli 4 000 henkeä. Vastausprosentiksi oli 33,6.
EL-TRAN-hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto. Hanketta johtaa professori Pami Aalto Tampereen yliopistosta.