Työpaikoilla on Työsuojelurahaston mukaan järjetöntä jättää huomiotta sitä suurta kehittämispotentiaalia, joka avautuu tunteiden tunnistamisesta ja hyvästä tunneilmastosta.
– Toimijuuden määrittelyyn ei enää riitä, että ihminen nähdään rationaalisena päänä, vaan hän on työelämässäkin kokonainen ihminen kaikkine tunteineen, kertoo yliopistotutkija Päivi Hökkä Jyväskylän yliopistosta rahaston tiedotteessa.
Hökän mukaan suomalaiset ovat hyviä strategia- ja asiajohtajia, mutta eivät niin hyviä innostuksen, työnilon ja intohimon johtamisessa. Vaikeita tunteita ei osata tunnistaa, sanoittaa ja hyväksyä. Työntekijöiden energiaa palaa tunnekuorman kantamiseen yksin heikossa tunneilmastossa.
Hän korostaa, että kyse ei ole pakkopositiivisuudesta vaan realismista, jossa vaikeatkin tunteet kyetään kohtaamaan rakentavasti.
Hökkä vastaa meneillään olevasta Tunto-tutkimushankkeesta, joka käsittelee tunnetoimijuutta organisaation muutoksessa.
Tutkimuskohteena on ollut Tampereen Tilapalvelut Oy, joka ennen yhtiöittämistään oli kaupungin liikelaitos. Palveluntuottajaksi muuttuneessa yhtiössä vietiin läpi Emergy Oy:n asiantuntija-avulla tunneilmaston ja toimintakulttuurin kehittämishanke.
Tilapalvelut Oy:n hallintopäällikkö Mauri Heikkinen kertoo, että uuden edessä henkilöstö koki esimerkiksi pelkoa, miten itselle käy. Toisaalta muutosintoiset turhautuivat, kun prosessi eteni heidän mielestään hitaasti.
Emergy Oy:n vetämissä tunnejohtamisen työpajoissa edistettiin johdon, esimiesten ja henkilöstön valmiuksia ymmärtää, kohdata ja käsitellä strategisessa muutoksessa esiin nousevia tunnereaktioita.
– Se ei ollut hömppää eikä kikkakokoelma. Saimme tieteelliset perustelut, miksi tunnetaidot, niiden johtaminen ja hyvä tunneilmasto ovat tärkeitä organisaatioissa, jotka aikovat pärjätä ja voida hyvin, Heikkinen kertoo.
Hänen mukaansa tunnetaidot eivät poista konflikteja, eivätkä tee yrityksestä automaattisesti parempaa. Hän kertoo itse saaneensa työpajoissa oivalluksia ja välineitä parempiin tunnetaitoihin.
– Jokainen voi muuttaa omaa käytöstään, suhtautumista kollegoihin ja virittymistä toisten tunteisiin, Heikkinen huomauttaa.
Tunneilmaston johtamisella vältetään hänen mukaansa negatiiviseen jumittuminen, kun kuunnellaan, mitä kielteiset tunteet kertovat.
Työsuojelurahasto esittelee rahoittamiaan tunnehankkeita Tutkimus tutuksi -tapaamisessa torstaina Helsingissä.