EU-budjetin ensisijaisina asioina eurooppalaiset pitävät työllisyys- ja sosiaalikysymyksiä, talouskasvua ja yleissivistävää sekä ammatillista koulutusta.
Suomalaiset painottivat muita enemmän työllisyys- ja sosiaaliasioita, mutta muita vähemmän koulutusta. Kun kaikista EU-kansalaisista 43 prosenttia piti koulutusasiaa tärkeänä EU-budjetissa, niin suomalaisista ajatteli vain 19 prosenttia.
Suomessa koulutuksen edelle nousivat esimerkiksi kansanterveys, ilmastonmuutos ja ympäristönsuojelu, energia-asiat sekä puolustus ja turvallisuus
Työttömyys huolettaa eniten
Eurobarometrin mukaan 74 prosenttia EU-kansalaisista ja 80 prosenttia suomalaisista pitää työllisyyttä ja työttömyyden torjuntaa aivan ensisijaisena asiana.
Vain 38 prosenttia EU-kansalaisista uskoo euron lievittäneen talouskriisin vaikutuksia, mutta suomalaisista euron hyviin vaikutuksiin uskoo jo 49 prosenttia.
Puolet EU-kansalaisista uskoo, että talouskriisiä torjutaan paremmin toimimalla sovitusti EU-maiden välillä sen sijaan, että jäsenmaat toteuttaisivat yksikseen toimenpiteitä. Suomessa näin uskoi kaksi kolmannesta kyselyyn vastaajista.
Kolme tärkeintä keinoa parantaa unionin talouden suorituskykyä ovat EU-kansalisten mielestä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tehostaminen, julkisen talouden alijäämän ja valtionvelan vähentäminen sekä yritysten perustamisen helpottaminen.
Budjetti asianmukainen
EU:n 145 miljardin euron budjettia piti asianmukaisena 39 prosenttia EU-kansalaisista ja 55 prosenttia suomalaisista.
Liian pienenä budjettia piti 22 prosenttia EU-kansalaisista ja 17 suomalaisista. Liian suurena sitä piti 13 prosenttia EU-kansalaisista ja 10 prosenttia suomalaisista.
Meneillään olevassa keskustelussa pankkiunionista enemmistö vastaajista kannattaa enemmän unionin toimia kuin kansallisia toimia. Suomessa unionin tasoa kannatti 54 prosenttia vastaajista.
Lähes kolme eurooppalaista neljästä arvelee, että Kiina on vuonna 2025 maailman suurin talousmahti ja paljon edellä Yhdysvaltoja ja Euroopan unionia.