Suurin osa eurooppalaisista (57 %) katsoo silti työolojensa heikentyneen viimeisten viiden vuoden aikana, ilmenee torstaina julkaistusta Eurobarometri-tutkimuksesta. Siinä selvitettiin talouskriisin vaikutusta työn laatuun.
Vaikka useimmat työntekijät (EU:ssa keskimäärin 77 %) ovatkin tyytyväisiä omiin työoloihinsa, jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja.
Tyytyväisten osuus vaihteleekin Tanskan 94 prosentista Kreikan 38 prosenttiin. Useimmat työntekijät ovat varsin tyytyväisiä työaikaansa (80 %) sekä työterveyteen että -turvallisuuteen (85 %).
Yli 80 prosenttia vastaajista Tanskassa, Luxemburgissa, Suomessa ja Alankomaissa katsoi, että työolot heidän maassaan ovat hyvät.
Myös yksittäisten työntekijöiden tasolla Tanska saa parhaat tulokset, sillä siellä 94 prosenttia työntekijöistä oli tyytyväisiä omiin työoloihinsa. Seuraavina olivat Itävalta ja Belgia, joissa yhdeksän kymmenestä työtekijästä oli tyytyväisiä, ja heti perässä tulivat Suomi (89 %) sekä Iso-Britannia ja Viro (88 %).
Toista ääripäätä edusti Kreikka, jossa maatasolla tyytyväisten osuus oli pienin (16 %), ja jossa ainoana maana alle puolet työllisistä vastaajista (38 %) oli tyytyväisiä nykyisiin oloihinsa.
Maatasolla tyytyväisyys oli vähäisempää myös Kroatiassa (18 %), Espanjassa (20 %), Italiassa (25 %), Bulgariassa (31 %), Sloveniassa, Portugalissa ja Romaniassa (kussakin 32 %) sekä Slovakiassa (36 %) ja Puolassa (38 %).
Stressi kasvaa
EU:n komission mukaan useammat tulokset näyttävät vahvistavan, että työn intensiteetti on kasvussa. Stressi tuleekin selvästi esiin tärkeimpänä havaittuna työn riskinä (53 % työllisistä vastaajista).
Lisäksi tyytymättömyys työkuormitukseen, työtahtiin ja pitkiin, yli 13 tunnin työpäiviin on yleisempää kuin tyytymättömyys muihin tekijöihin, kuten epäkiinnostaviin tehtäviin tai riittämättömään lepoon viikoittain tai vuosittain.
Työn ja muun elämän tasapainoa koskevien työjärjestelyjen osalta 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heille ei ole tarjolla joustavia työjärjestelyjä.
Työterveyden ja turvallisuuden osalta alle kolmannes työntekijöistä ilmoitti, että heidän työpaikallaan on toteutettu toimenpiteitä, joilla torjutaan esimerkiksi nanoteknologian tai bioteknologian aiheuttamia uusia riskejä tai jotka on kohdennettu iäkkäisiin tai kroonisesti sairaisiin työntekijöihin.
Huonoa ergonomiaa pidetään stressin ohella yhtenä tärkeimmistä riskitekijöistä työssä. Vastaajista 28 prosenttia pitikin toistuvia liikkeitä ja raskaita tai kivuliaita työasentoja työpaikkansa keskeisinä terveys- ja turvallisuusriskeinä.
Tutkimus tehtiin koko EU:ssa 3.–5. huhtikuuta. Eri sosiaali- ja väestöryhmiin kuuluvia 26 571:tä vastaajaa haastateltiin heidän äidinkielellään puhelimitse.