Elinkeinoelämän vaikuttajien ”kohtuullisuustalkoot” ovat aiheuttaneet etenkin palkansaajajärjestöissä voimakasta vastustusta.
Kansa on kuitenkin asiasta toista mieltä, vahvistaa tutkimus, joka ei ole ollut aiemmin julkisuudessa.
Elinkeinoelämän vaikuttajat Matti Alahuhta, Reijo Karhinen ja Antti Herlin kertoivat viime viikolla päätöksestään lahjoittaa viisi prosenttia tuloistaan yhteiskunnallisesti merkittävään toimintaan, jos yhteiskuntasopimus syntyy. He ovat kannustaneet myös muita yritysjohtajia vastaaviin toimiin.
Vaikka kolmikon ulostulo on julkisuudessa jakanut mielipiteitä, kansalta löytyy ymmärtämystä asialle. EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta kertoo Verkkouutisille ja Nykypäivälle, että Elinkeinoelämän keskusliitto on teettänyt Taloustutkimuksella tutkimuksen asiasta.
– Iloksemme voimme todeta, että kaksi kolmasosaa kansasta pitää joko erittäin tai melko tärkeänä sitä, mitä olemme päättäneet tehdä, Alahuhta kertoo.
Kritiikki ei yllättänyt
Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluna 10.–11.6. välisenä aikana, ja siinä kysyttiin, kuinka tärkeänä pidätte tätä tunnettujen yritysjohtajien näyttämää esimerkkiä myönteisen yhteiskunnallisen ilmapiirin vahvistamisessa?
Erittäin tai melko tärkeänä yritysjohtajien elettä piti 64 prosenttia, kun taas 18 prosenttia vastaajista suhtautui siihen neutraalisti.
Yritysjohtajien esimerkkiä ei pitänyt kovin tai lainkaan tärkeänä 16 prosenttia vastaajista. Kaksi prosenttia ei osannut sanoa kantaansa asiaan.
Tutkimukseen vastasi noin tuhat suomalaista ja sen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Alahuhdalle kansan tuki ei tullut yllätyksenä, muttei myöskään voimakas julkinen keskustelu.
– Valitettavasti tämän hetken Suomessa on aika paljon kyynisyyttä. Aina pitää varautua siihen, että tulee monenlaista palautetta. Tärkeintä on kuitenkin se, miten suomalaiset tämän asian laajasti kokevat, Alahuhta sanoo.
Saako meillä lahjoittaa?
Alahuhta katsoo kritiikin tulevan tutkimuksenkin valossa aika rajatuista suunnista.
– Kritiikkihän tulee siitä, saako hyvinvointiyhteiskunnassa lahjoittaa vai perustuuko hyvinvointiyhteiskunta vain verotukseen, hän summaa.
Alahuhta sanoo kolmikon halunneen vastata eleellään tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vetoomukseen.
– Suomen tilanne on tällä hetkellä niin vaikea, että eri tahojen on tärkeää tulla mukaan. Meillä on tässä kaksi tavoitetta: yhteishengen nostaminen ja yhteiskuntasopimuksen tukeminen, Alahuhta sanoo.
Yhteishenki ja tunne samassa veneessä olemisesta ovat tärkeitä, mutta niin on yhteiskuntasopimuskin.
– Yhteiskuntasopimus kohdistuu kahteen tärkeään asiaan: kilpailukyvyn parantamiseen ja myös muutosturvan vahvistamiseen, koska meillä on paljon rakennemuutoksia käynnissä, Alahuhta näkee.
Entä mitä haluaisitte sanoa niille, joiden mielestä tässä on vaara luisua kohti amerikkalaista hyväntekeväisyysyhteiskuntaa? Eivätkö hyvätuloisetkin voisi kantaa paremmin kortensa kekoon maksamalla enemmän veroja?
– Meillä on jo Suomessa vahvimpia progressiivisia verotuksia, mitä Euroopasta löytyy ja sen päälle vielä muitakin, kuten solidaarisuusvero, jota päätettiin jatkaa. Minusta verotuksen rajat ovat tulleet meillä vastaan. Jos veroja vielä nostetaan, on riski, että meidän lahjakkaimpia ja kyvykkäimpiä nuoria ihmisiä lähtee maasta. Meidän tulisi pitää Suomi kannustavana paikkana toimia, Alahuhta sanoo.