Suomalainen tarvitsee kaksi kertaa enemmän lomaa palautuakseen kuin muut eurooppalaiset, ilmenee tuoreesta eurooppalaisesta kyselytutkimuksesta.
Eurooppalaiset tarvitsevat keskimäärin 17 lomapäivää ladatakseen akkunsa. Italialaisille riittää 11 lomapäivää ja brittityöntekijöille vain 8,5 päivää.
– Espanjassa ja Suomessa loman tarve on omaa luokkaansa. Espanjalaisen loman pitäisi kestää 27 päivää ja suomalaisen 34 päivää, jotta akut latautuvat täyteen, Suomen SD Worxin maajohtaja Petteri Hannula kertoo tiedotteessa.
Kaikkiaan 37 prosenttia eurooppalaisista työntekijöistä on valmis pitämään palkatonta vapaata virallisen vuosiloman lisäksi. Eniten palkaton vapaa kiinnostaa ruotsalaisia sekä brittejä. Suomalaisista useampi kuin neljä kymmenestä suosii palkatonta lisälomaa. Harvinaisinta palkaton vapaa on Espanjassa, jossa siihen olisi valmis vajaa kolmannes työntekijöistä.
Tiedot käyvät ilmi Euroopan johtavan henkilöstö- ja palkkapalvelujen tarjoaja SD Worxin teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi yli 10 000 eurooppalaista työntekijää. Kyselyllä kartoitettiin, kuinka työntekijät lomailevat: minkä verran lomaa he tarvitsevat palautuakseen, kuinka paljon etukäteen lomista sovitaan ja mihin aikaan vuodesta työntekijät pitävät lomansa.
– Loma ei nykyään ole enää pelkkää lomaa. Joka kolmas eurooppalainen vastaa toisinaan työpuheluihin tai -sähköposteihin vuosilomansa aikana. Suomalaisten osuus on yhtä suuri kuin eurooppalaisten keskimäärin, Hannula kertoo.
Yleisintä loman aikana työskentely on Norjassa, Alankomaissa ja Italiassa. Saksalaiset työntekijät viettävät selvästi vähemmän aikaa töiden parissa lomalla ollessaan: heistä vain 23 prosenttia vastaa loman aikana puheluihin tai sähköposteihin.
Kolmasosa kyselyyn vastanneista eurooppalaisista kokee, että loman aikana on vaikeaa päästää töistä irti. Suomalaisista tätä mieltä on hieman yli viidesosa. Haasteita työstä irrottautumisessa on erityisesti norjalaisilla, briteillä ja italialaisilla.
– Työstressi vähenee iän myötä. Nuorilla työntekijöillä on eniten haasteita työajatuksista irrottautumisessa, Hannula kertoo.
25–34-vuotiaista työntekijöistä lähes neljä kymmenestä kokee töistä irtautumisen hankalaksi. Yli 55-vuotiaista sen sijaan joka vain viides pitää sitä vaikeana.
Euroopan maiden kesken on yllättävän vähän eroja siinä, pidetäänkö vuosilomaa samaan aikaan vuodesta. Vastaajista keskimäärin 37 prosenttia kertoo viettävänsä lomansa aina samaan aikaan. Runsas kolmasosa suosii lyhyempiä lomia kuten pitkiä viikonloppuja tai yksittäisiä vapaapäiviä.
Varsinkin hollantilaiset, italialaiset ja belgialaiset työntekijät ovat vakiintuneiden lomailuaikojen kannattajia. Sen sijaan suomalaiset työntekijät ovat vähemmän halukkaita viettämään vuosilomaa samaan aikaan joka vuosi.
– Suomalaisista vain reilu viidennes suosii aina samaa loman ajankohtaa. Vakiintuneet lomailuajat ovat kaikkialla Euroopassa erityisesti perheellisten työntekijöiden suosiossa. Sinkuista kolmasosa kertoo pitävänsä lomansa joka vuosi samaan aikaan, Hannula kertoo.
Kyselytutkimus työntekijöiden suhtautumisesta lomailuun toteutettiin maaliskuussa 2022 Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa, Suomessa, Saksassa, Italiassa, Alankomaissa, Norjassa, Sveitsissä, Irlannissa, Puolassa, Espanjassa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.Kyselyyn osallistui kaikkiaan 10 119 työntekijää. Otos edustaa paikallisia työmarkkinoita sukupuolen, iän ja koulutuksen suhteen. Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö iVox.
