Suomalaisten kolesterolitasot ovat kääntyneet laskuun vuosien 2007–2012 nousun jälkeen. Silti noin 55 prosentilla kokonaiskolesteroli on yhä yli suosituksen (5 mmol/l), kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Tärkein kolesterolitasoon vaikuttava tekijä on ravinnosta saatava rasva, ja erityisesti syödyn rasvan laatu. Kolmannes väestöstä syö rasvoja yli suositusten. Vaikka kovan eli tyydyttyneen rasvan saanti ei ole lisääntynyt, ylittää saanti suositukset yli 90 prosentilla väestöstä. Suositus on alle kymmenen prosenttia päivän kokonaisenergiasta.
Tulokset selviävät FinTerveys 2017 -tutkimuksesta, jossa selvitettiin Suomessa asuvien aikuisten terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä.
Korkea kolesteroli on yksi tärkeimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä. FinTerveys-tutkimuksen mukaan lähes 70 prosenttia 30–74-vuotiaista sydäninfarktin sairastaneista ja sepelvaltimotautipotilaista käytti kolesterolilääkitystä.
Miehistä 41 prosentilla ja naisista 9 prosentilla oli korkea riski (yli 10 %:n todennäköisyys) saada akuutti sydän- ja verisuonitapahtuma seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näistä miehistä ja naisista yli 60 prosentilla kokonaiskolesteroli oli 5 mmol/l tai enemmän.
Sydäntautien ehkäisy vaatii muutoksia ravitsemuksessa
Suomalaisten kolesterolitasot ovat yhä melko korkeat, vaikka ne ovat laskeneet merkittävästi 1970-luvun lopulta. Kokonaisrasvan ja erityisesti tyydyttyneiden rasvahappojen saanti vähenivät pitkään, mutta alkoivat lisääntyä vuoden 2007 jälkeen. Tuolloin käynnissä oli vilkas keskustelu vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta.
THL:n mukaan jos sydäntauteja halutaan tehokkaasti ehkäistä, tarvitaan väestötasolla muutoksia ruokavaliossa eli käytännössä kovien eli tyydyttyneiden rasvojen vähentämistä ja pehmeiden eli monityydyttymättömien rasvojen lisäämistä.
– Tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista ei saisi väestötasolla ylittää kymmentä prosenttia kokonaisenergiasta. Ihmisten henkilökohtaisten ruokavalintojen lisäksi tämä edellyttää suuria tuotannollisia muutoksia maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa, sanoo tutkimuspäällikkö Liisa Valsta THL:sta.
Sydäntauteja sairastavilla miehillä rasva-arvoja alentava lääkitys on jo melko hyvällä tasolla. Kolesterolilääkitystä voidaan silti edelleen lisätä, erityisesti naisilla.
– Erityisesti pitäisi kiinnittää huomiota korkeassa sairastumisriskissä oleviin eli niihin, joilla on useita sydäntautien riskiä lisääviä tekijöitä. Heistä aivan liian suurella osalla on korkea kolesteroli. Sekä ravitsemusneuvontaa että lääkehoitoa pitäisi tehostaa, kertoo tutkimusprofessori Tiina Laatikainen.