Vision Europe Summit -yhteistyössä toteutetun kyselytutkimuksen mukaan eurooppalaiset kannattavat lisääntyvää integraatiota. Yleiseurooppalaisesta kehityksestä huolimatta kyselymaista etenkin suomalaiset yhdessä Iso-Britannian kanssa ovat kriittisiä liikkuvuuden ja sosiaalipolitiikan vahvistamiseen EU:ssa.
Väestöryhmästä riippumatta suomalaiset ovat kriittisiä erityisesti eri maiden välisille tulonsiirroille EU:ssa.
– Suomalaisten kriittisyys EU:n sisäisiä tulonsiirtoja kohtaan johtunee kotimaan rakennemuutoksesta, pitkään jatkuneesta eurokriisistä ja suhteellisen heikosta työllisyystilanteesta. Vaikka esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat suhteellisesti Suomea suurempia nettomaksajia EU:ssa, näiden maiden kansalaiset kannattavat syvenevää integraatiota selvästi suomalaisia enemmän, kommentoi Sitran yliasiamies Mikko Kosonen tiedotteessaan.
Sitran johtavan asiantuntijan Eeva Hellströmin mukaan suomalaisten asenteet ovat erittäin myönteisiä hyvinvointivaltiota kohtaan.
– Samaan aikaan integraation syventämistä kohtaan tunnetaan melko suurta epäluuloa verrokkimaihin peilattuna. Suomi on hyötynyt globalisaatiokehityksestä, johon EU:n integraation syventäminenkin kuuluu sisämarkkinoiden ja yhteisten politiikanalojen osalta, Hellström toteaa.
Vanhustenhoito ja eläkkeet huolettavat eniten
Kyselyn mukaan lastenhoidon ja koulutuksen tulevaisuuteen uskotaan Euroopassa vankimmin, kun taas vanhustenhoito ja eläkejärjestelmä huolettavat eniten – etenkin Suomessa. Kokonaisuudessaan usko hyvinvointivaltion tulevaisuuteen on Suomessa Euroopan keskitasoa ja tukea niin sanotuille sosiaalisille investoinneille suomalaisilta löytyy.
Vanhustenhoito ja eläkkeet huolettavat eurooppalaisia eniten, mutta eri tavalla eri maissa. Suomessa vanhustenhoito huolettaa kaikkein eniten, yhdessä Saksan kanssa. Esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa kannetaan Suomen tavoin suurta huolta eläkkeistä, mutta vanhustenhoito ei näissä maissa kuitenkaan huoleta samassa määrin.
– Sukupolvien välistä solidaarisuuttakin on kyselyn pohjalta havaittavissa: Suomessa nuoret arvostavat vanhustenhoitoon tehtäviä panostuksia ja vanhukset lastenhoitoa”, kommentoi Hellström.
Suomalaiset verouskoisia
Maakohtaiset erot ovat suuria sen osalta, halutaanko hyvinvointikustannukset kattaa korottamalla veroja vai leikkaamalla palveluita. Verojen korotuksen kannalla olivat etenkin Suomi, Iso-Britannia, Saksa ja Belgia.
Suomalaiset suhtautuivat kaikkia muita maita myönteisemmin verojen korotuksiin, kunhan sosiaaliturvan ja -palvelujen taso voitaisiin säilyttää. Kyselytutkimuksen mukaan Suomessa erityisesti suurituloiset ovat valmiita nykyistä korkeampaan verotukseen tai sote-maksuihin.
Kysely toteutettiin kesällä 2015 osana eurooppalaisten ajatushautomoiden ja säätiöiden Vision Europe Summit -yhteistyötä kahdeksassa EU-maassa: Belgiassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Portugalissa, Puolassa, Ranskassa, Saksassa ja Suomessa. Vastaajia kussakin maassa oli 1000 (Saksassa 1008).